Suomen presidentti Alexander Stubb varoittaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikan haasteista
Suomen valtionpäämies avasi virallisesti parlamentin vuotuisen istuntokauden keskiviikkona iltapäivällä, kun kansanedustajat palasivat talvitauoltaan. Perinteisesti Suomen valtionpäämies julistaa jokaisen parlamentin istuntokauden avatuksi, yleensä helmikuun ensimmäisellä viikolla. Presidentti Stubb huomautti puheessaan kansanedustajille, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikka tulee aiheuttamaan ”haasteita” Suomelle ja Euroopalle tulevalla parlamenttikaudella.
”Ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnistaminen on viisauden alku. Lähiallikkimme, Yhdysvaltojen ulkopolitiikka, perustuu tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen,” Stubb totesi, lisäten että Euroopan on ”tuotava yhteistyömahdollisuuksia pöytään”, vaarantamatta kuitenkaan ydinarvojaan. Hän myös huomautti, että on kulunut lähes kolme vuotta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
”Ukraina on myös meidän asiamme. Lyhyellä aikavälillä meidän on jatkettava Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista. Keskipitkällä aikavälillä meidän on löydettävä rauhanratkaisu, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta,” Stubb sanoi. Koska keskiviikko oli Runebergin päivä Suomessa, joka merkitsee maan kansallisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivää, Stubb päätti puheensa lainaamalla runosta ”Maamme”.
”Vaikka kohtalo heittäisi meidät minne tahansa, meillä on maa, isänmaa, joka on meille kallis. Onko maan päällä mitään, jota kannattaisi pitää rakkaampana?”, Stubb sanoi suomeksi, lisäten omaa tulkintaansa että ”me kaikki työskentelemme Suomen puolesta, yhdessä.”
Halla-aho kyseenalaistaa Naton vastuun sijoittumisen
Vaikka Stubbin puhe parlamentille oli myönteinen, eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (Perussuomalaiset) jälkikommentit olivat synkemmät. ”Jokainen vuosi on tuonut yllätyksiä, yleensä epämiellyttäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus,” Halla-aho totesi. Hän kuitenkin lisäsi, että Suomi voisi silti vaikuttaa positiivisesti globaaleihin tapahtumiin hyvällä valmistautumisella ja – toistaen Stubbin viimeistä pointtia – työskentelemällä yhdessä.
”Suomi on pieni ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa päättäjät eivät yleensä vartioi omia alueitaan mustasukkaisesti, mutta viestintää, myös epävirallista viestintää, voidaan harjoittaa matalalla kynnyksellä puoluerajojen ja instituutioiden yli,” Halla-aho huomautti. Tämä oli erityisen relevanttia suhteessa siihen, kuka johtaa Suomen Nato-politiikkaa ja onko tällaiset asiat puolustus- vai ulkopolitiikan yksiköiden vastuulla.
Kysymys on ollut keskustelun aiheena siitä lähtien kun Suomi liittyi allianssiin huhtikuussa 2023, sillä presidentin kanslia johtaa perinteisesti Suomea ulkopolitiikassa, kun taas pääministeri ja sisäministeriöt ovat vastuussa puolustusjärjestelyistä. Tämä on aiheuttanut hämmennystä, sekä Suomessa että Naton liittolaisten keskuudessa, kun presidentti ottaa yhden roolin ja pääministeri toisen.
Tässä kysymyksessä Stubb sanoi noudattavansa Suomen perustuslakia. ”Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja vallan kulmakivi,” hän kertoi kansanedustajille. Käyttäjät, joilla on Ylen tunnus, voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihin. Ylen kommentointiohjeet ja moderointikäytännöt on selitetty täällä.
