Olvi jatkaa juomien myyntiä Valko-Venäjällä
Tämän kuun aikana Olvi ilmoitti liikevoiton olevan 42,2 miljoonaa euroa ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, josta 16,6 miljoonaa euroa tuli sen Valko-Venäjän liiketoiminnasta. Suomalainen juomayritys Olvi on kohdannut kritiikkiä sen jälkeen, kun se julkaisi tuloksensa elokuussa.
Kritiikki juontaa juurensa yrityksen jatkuvasta toiminnasta Valko-Venäjällä, maassa, joka on jatkuvasti tukenut Venäjän sotaa Ukrainassa. Kuten monet suomalaiset yritykset, Olvi ilmoitti vuonna 2022 suunnitelmistaan vetäytyä Valko-Venäjältä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Mutta yritys huomasi olevansa kykenemätön poistumaan maasta.
Olvin toimitusjohtaja Patrik Lundell myönsi, että tilanne oli vaikea, koska yritys ei kyennyt vetäytymään Valko-Venäjältä sen jälkeen, kun maa otti käyttöön lainsäädännön vuoden 2022 lopussa, joka kielsi länsimaisille yrityksille kuuluvien osakkeiden myynnin.
”Luopumisprosessi todellakin käynnistyi ja toimi tehokkaasti ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Sitten lainsäädäntö muuttui koskien myös osinkojen repatriointia,” Lundell selitti.
16,6 miljoonaa euroa Valko-Venäjältä ensimmäisellä puoliskolla
Tämän kuun aikana Olvi ilmoitti liikevoiton olevan 42,2 miljoonaa euroa ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, josta 16,6 miljoonaa euroa tuli sen Valko-Venäjän liiketoiminnasta. Olvin toimija maassa on sen tytäryhtiö Lidskoe Pivo, yritys, joka työllistää noin 840 henkilöä.
Lundell korosti, että kaikki Olvin liiketoiminta tehdään omilla paikallisilla varoillaan maassa. Yritys lopetti viennin Valko-Venäjälle keväällä 2022.
Yle kysyi toimitusjohtajalta, suunnitteleeko yritys aktiivisesti myyvänsä toimintonsa Valko-Venäjällä.
”Tällaiset toimenpiteet ilmoitetaan aina edistymisen mukaisesti. Ei ole mitään uutta raportoitavaa [siitä] tällä hetkellä,” hän sanoi.
Kysyttäessä, oliko yrityksen toiminta Valko-Venäjällä aiheuttanut mainehaittaa, Lundell vahvisti tämän olevan totta.
”Kyllä, aihe herättää aina keskustelua ja kiinnostusta. Olen pitänyt siitä, että asiasta on voitu käydä loogista ja asianmukaista keskustelua,” Lundell sanoi.
Jotkut ulkomaiset yritykset edelleen Valko-Venäjällä
Laura Solanko, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja, kertoi, että suhteellisen harvat ulkomaiset yritykset ovat lopettaneet toimintansa Valko-Venäjällä verrattuna yrityksiin, jotka vetäytyivät Venäjältä.
Hän sanoi, että jotkut yritykset pitävät mahdollisena jatkaa toimintaansa Valko-Venäjällä, koska kuluttajat eivät ole yhtä kriittisiä Valko-Venäjää kohtaan kuin he ovat Venäjää kohtaan. Solangon mukaan näiden yritysten maineelle aiheutuva mahdollinen vahinko ei ole yhtä merkittävä ja niillä on vähemmän painetta myydä liiketoimintansa maassa.
EK:n johtaja Petri Vuorio myönsi Olvin vaikeudet. Hänen mukaansa kyseessä on laajempi ongelma Euroopassa.
”Hallinnolliset toimenpiteet sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä ovat tehneet ulkomaisille yrityksille mahdollisimman vaikeaksi poistua,” Vuorio selitti.
Suomen ulkoministeriön Itä-Euroopan yksikön johtaja Sirpa Oksanen kuvasi Valko-Venäjän liiketoimintakulttuuria epävarmaksi ja sanoi, että suomalaisten yritysten laajan yleiskuvan saaminen maassa toimivista yrityksistä oli vaikeaa.
Hän kuitenkin totesi, että Valko-Venäjää ei yleisesti ottaen pidetä houkuttelevana maana eurooppalaisille yrityksille.
”Maan vilpilliset vaalit vuonna 2020 vähensivät liike-elämän kiinnostusta toimia siellä, ja tämä kehitys on jatkunut,” Oksanen sanoi.