Torstain uutisten mukaan Donald Trumpin vaalit tulevat heikentämään Suomen turvallisuutta, uskoo 61 prosenttia suomalaisista. Kuusitoista prosenttia uskoo, ettei vaaleilla ole vaikutusta, kun taas seitsemän prosenttia uskoo Suomen turvallisuuden vahvistuvan Trumpin hallintokaudella, ainakin jossain määrin.
Asiantuntijoiden mukaan Trumpin vaalien vaikutukset liittyvät siihen, miten suomalaiset näkevät Trumpin persoonan. Suomen Ulkopoliittisen Instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä kertoi, että ”Trumpin poliittinen käyttäytyminen ei todennäköisesti herätä luottamusta. Hän on arvaamaton ja hänet tunnetaan diilien tekijänä. Suomalaiset saattavat miettiä, tulemmeko mekin Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa neuvoteltavaksi”.
Miehet ja nuoremmat suomalaiset näkevät Trumpin vaalien vaikutuksen hieman keskimääräistä positiivisempana. Myös Perussuomalaiset kannattajat ilmaisivat selvästi positiivisemman näkemyksen Trumpin vaaleista kuin keskimäärin. Kuitenkin edes tässä ryhmässä enemmän suhtautui negatiivisesti kuin positiivisesti vaikutukseen Suomen turvallisuuteen.
Tuhat suomalaista vastasi USU:n kyselyyn, joka toteutettiin marraskuun puolivälissä. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tukea Ukrainalle
Useat lehdet, mukaan lukien Kuopion Savon Sanomat, kertovat, että Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola aikovat lisätä tukensa Ukrainalle tulevien kuukausien aikana.
Kaksipäiväisessä huippukokouksessa Harpsundissa, Ruotsissa pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Puolan pääministeri Donald Tusk antoivat yhteisen lausunnon keskiviikkona, jossa he lupasivat lisätä tukea Ukrainan puolustusteollisuudelle ja työskennellä varmistaakseen, että Ukrainalla on enemmän ammuksia.
Tanskan, Viron, Suomen, Latvian, Norjan, Puolan ja Ruotsin johtajat, jotka osallistuvat huippukokoukseen, ilmaisivat sitoutumisensa kattavaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan Ukrainalle ja sen täyteen eurooppalaiseen ja euroatlanttiseen integraatioon.
Suomen pääministeri Petteri Orpo kertoi kollegoilleen Harpsundin kokouksessa keskustelusta Suomessa kiellettyjen miinojen käytöstä.
Orpo kertoi suomalaisille tiedotusvälineille, että hän painotti, ettei Suomi ole vielä tehnyt päätöksiä asiasta.
Viron pääministeri Kristen Michal kertoi tiedotustilaisuudessa, että vastaavia keskusteluja on käyty myös Virossa.
”Katsomme erilaisia vaihtoehtoja ja uusia teknologioita”, hän sanoi.
Tietokaapelin tutkimus
Ilta-Sanomat kertoi Wall Street Journalin raportista, jonka mukaan kiinalaisen aluksen Yi Peng 3 miehistöä epäillään tahallisesti vetäneen ankkuria yli 160 kilometrin matkalla Itämerellä aiemmin tässä kuussa, aiheuttaen katkoksia kahdessa sukellusveneiden telekaapelissa.
Toinen näistä oli C-Lion1-kaapeli, joka kulkee Suomen ja Saksan välillä.
Suomen Keskusrikospoliisi sanoi keskiviikkona, että sen tekninen tutkimus kaapelista on saatu päätökseen ja näytteitä analysoidaan Keskusrikospoliisin oikeuslaboratoriossa.
Suomen, Ruotsin ja Liettuan lainvalvontaviranomaiset ovat perustaneet yhteisen tutkintaryhmän tutkimaan vahinkoja sukellusveneiden kaapeleille, Keskusrikospoliisi kertoi.
Ravitsemussuositusten vastustus
Maaseudun Televaisuus kertoi Food Industry Federationin (ETL) reaktiosta tuoreimpiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaisi Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto keskiviikkona.
Suositukset neuvovat ihmisiä syömään vähemmän lihaa, enemmän vihanneksia ja vähentämään kahvin ja alkoholin kulutusta. ETL arvosteli Suomen Elintarviketurvallisuusvirastoa siitä, ettei se arvioinut suositustensa vaikutusta kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiin.
”Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, mutta suositukset eivät ole arvioineet suomalaisen ruokaketjun kykyä tuottaa ruokaa suositusten mukaisesti tai vaatineet kestävästi tuotetun kotimaisen ruoan valintaa”, ETL totesi tiedotteessaan.
Se jatkoi sanomalla, että ravitsemussuosituksien lisäksi on otettava huomioon taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Ravitsemussuositusten tulisi myös varmistaa tarjonnan turvallisuus ja ruokaturva, Food Industry Federation totesi.
Se totesi, että ruokavalio on tärkeä, mutta ei ainoa, osa terveellistä elämäntapaa.
”Yksittäiset elintarvikkeet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan koko ruokavalio on tärkeä. Ravitsemussuosituksia viestittäessä tulisi keskittyä nautintoon ja iloon, jotta ne eivät näyttäytyisi vain rajoituksina”, ETL väitti.
”Emme saa syödä vain tyydyttääksemme nälkäämme, vaan opetella syömään nautinnosta”, totesi ETL:n toimitusjohtaja Marleena Tanhuanpää.
Myynti ja hyvä harkinta
On vaikea olla huomaamatta, kuinka suomalaiset vähittäiskauppiaat ovat omaksuneet amerikkalaisen ”Black Friday” -myynnin tavan, monissa tapauksissa laajentaen sitä koko viikon mittaiseksi alennustarjousten juhlaksi.
Helsingin Sanomat haastatteli nuorta naista, joka kuvasi itseään ”myyntihailla” ja esitteli monia käyttämättömiä tai vain vähän käytettyjä tuotteita, jotka hän on hankkinut alennusmyynnistä, pääasiassa siksi, että hyvä tarjous houkutteli.
HS keskusteli joukon asiantuntijoiden kanssa vähittäismyynnistä ja keksi kuusi kohtaa, jotka sen mukaan on syytä ottaa huomioon ennen alennustuotteiden ostamista:
– Onko hinta todella halvempi?
Itse asiassa HS huomauttaa, että jotkut kaupat nostivat hintojaan ennen alennusmyyntiä tarjotakseen keinotekoisia alennuksia Black Friday -päivänä.
– Ovatko ilmaistuotteet todella ilmaisia?
Ostopäätös tehdään usein houkuttelevammaksi ”ota kolme, maksa kahdesta” -tarjouksilla ja ilmaistuotteilla.
– Kuinka paljon ostos tulee maksamaan tulevaisuudessa?
Joskus tuote myydään erittäin halpaan hintaan, mutta sen käyttämiseen täytyy jatkuvasti ostaa jotain, mikä maksaa paljon enemmän.
– Ohjataanko ostospäätöstäni kiire?
Alennuskampanjat luovat tyypillisesti painetta ostaa korostamalla sitä, että aikaa on vähän ja tuotteiden saatavuus on rajoitettua.
– Olenko mainoskampanjan uhri?
Mainoskampanjat vaikuttavat myös sosiaalisesti. Ihmiset haluavat olla osa jaettua kokemusta. On hyvä olla tietoinen siitä.
– Tarvitsenko tuotetta?
Viimeinen kysymys vaatii eniten pohdintaa, huomauttaa HS, ja on ehkä vaikein.
