Ulkoministeriön ympäristö- ja ilmastoasioiden ministeri Kai Mykkänen (Kokoomus) puhui Ylelle, kun YK:n COP16 luonnon konferenssi päättyi Kolumbiassa lauantaina. Kuvassa Amazonin Parana do Manaquiri -joki syyskuussa, kun Brasilia kärsii pahimmasta kuivuudestaan vuodesta 1950 lähtien. Kuva: Raphael Alves / EPARyhmässä sovittiin myös siitä, miten yritysten, kuten lääke- ja kosmetiikkateollisuuden, tulisi maksaa geneettisen tiedon käytöstä biodiversiteetistä tutkimus- ja kehitystyössään. Näiden maksujen odotetaan tuottavan miljardeja dollareita luonnonsuojeluun, jotka ohjattaisiin rahastoon, joka jakaisi puolet tuotoista alkuperäiskansoille ja paikallisille yhteisöille.
Mykkänen toivotti tervetulleeksi geneettisen rahaston perustamisen historialliseksi saavutukseksi ja kutsui sitä ”yhden vuosikymmenen työn tulokseksi”. ”On todellakin positiivista, että biodiversiteettityö saa enemmän resursseja kuin veronmaksajien kukkarosta tulevat varat tämän rahaston kautta”, Mykkänen sanoi. ”Nyt on tärkeää perustaa nopeasti uusi hyötyjen jakamisen rahasto digitaalista geneettistä tietoa varten, yksinkertaiseen ja käyttökelpoiseen muotoon”, Mykkänen, joka eroaa tammikuussa, sanoi.
Puhuessaan Ylelle puhelimitse heti kokouksen päätyttyä, hän myös ilmaisi pahoittelunsa. ”Olen pettynyt siihen, ettemme sopineet sääntökirjasta luonnonsuojelutavoitteiden toteuttamiseksi. Vahvojen sääntöjen tavoitetta luonnonsuojelutavoitteiden toteuttamisessa ei saavutettu, joten meidän on yritettävä uudelleen seuraavalla kerralla”, Mykkänen sanoi. Suomi – ja EU – tavoitteena oli kattava sääntöjen sarja siitä, miten maat tulisi seurata ja raportoida luontoaktiviteeteistaan.
Kehitysmaat taas halusivat perustaa uuden rahaston rahoittaakseen luonnonsuojelutoimenpiteitään. Ei EU eikä Suomi tukeneet tätä. Neuvottelujen aikana kysymykset kietoutuivat toisiinsa, eikä sopimukseen päästy. Sekä seuranta- että rahoituskysymykset jäivät täysin ratkaisematta. Sámi-parlamentin puheenjohtaja Suomessa, Pirita Näkkäläjärvi, sanoi, että YK:n luontokonferenssin päätös perustaa pysyvä edustus alkuperäiskansoille tulevissa kokouksissa oli historiallinen. Näkkäläjärvi kertoi uutistoimisto STT:lle, että hän uskoo, että alkuperäiskansoilla on paljon annettavaa biodiversiteetin menetykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.
Kokous piti päättyä perjantaina, mutta se jatkui lauantai-aamuna paikallista aikaa. Lopulta monet neuvottelijat joutuivat lähtemään, joten päätöksiä ei voitu enää tehdä, ympäristöministeriö kertoi. Luontotapaaminen oli jatkoa vuoden 2022 COP15-kokoukselle Montrealissa, Kanadassa. Tässä konferenssissa 188 hallitusta sopi siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien osallistuvien maiden on suojeltava 30 prosenttia maistaan ja merialueistaan, palautettava 30 prosenttia ekosysteemeistään, vähennettävä saastumista ja lopetettava haitalliset maatalous- ja yritystuet. Tavoitteena on hidastaa biodiversiteetin menetystä, joka uhkaa ajaa lukemattomat lajit sukupuuttoon, uhkaamalla siten ihmiskunnan tulevaisuutta.
