Suomen epäonnistuminen kouluttaa maahanmuuttajataustaisia lapsia suomeksi on noussut päivän kuumimmaksi puheenaiheeksi Helsingin Sanomien mukaan. Lehden mukaan Stadin AO Helsingin ammattiopiston opettaja kertoo, että monet hänen opiskelijoistaan hallitsevat erinomaisesti englannin kielen, mutta heiltä puuttuu perustason suomen kielen sanasto, vaikka he ovat olleet yhdeksän vuotta suomenkielisessä peruskoulussa.
Suomen terveys- ja hyvinvointilaitoksen (THL) Timo Kauppisen mukaan ongelma liittyy sosioekonomiseen eriytymiseen. ”Kun useimmat lapset jossakin koulussa ovat maahanmuuttajataustaisia, se vaikuttaa heidän lukutaitoonsa ja kielitaitoonsa”, hän sanoi.
Ammattiopiston opettajan mukaan heikoimmat kielitaidot ovat niillä, jotka tulevat perhekulttuurikeskeisistä kulttuureista. ”Meillä on opiskelijoita, joilla on thaimaalainen tausta, jotka rekisteröityvät meille ja sitten katoavat. He menevät työskentelemään vanhempiensa ravintolaan, ja se on myös mitä vanhemmat haluavat”, hän ehdotti.
Samalla opettaja lisäsi, että jotkut lapset vaikuttavat sisäistäneen sen, että heidän nimet jo edustavat esteitä tullakseen täysvaltaisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. ”En halua antaa ääntä äänekkäille tai Perussuomalaisille; haluan ylläpitää suomalaisen koulutuksen laatua”, hän sanoi.
Viime vuonna neljännes Helsingin perusopetuksen opiskelijoista oli ei-äidinkielisiä. Vantaalla luku oli yli kolmannes, kertoo HS.
Ennätysmäärä naisia kevään vaaleissa
Naiset muodostavat 42,3 prosenttia ehdokkaista ensi kuun kuntavaaleissa. 28 kunnassa on enemmän naispuolisia ehdokkaita kuin miehiä, kertoo Suomen Kuntaliiton tutkimusjohtaja Marianne Pekola-Sjöblom ruotsinkieliselle Hufvudstadsbladetille.
Politiikassa puolueilla on kuitenkin huomattavia eroja naisten osuudessa ehdokkaista. Vihreillä on korkein prosenttiosuus naisia, 61,4 prosenttia, kun taas Perussuomalaiset ovat miesvaltaisin puolue, jossa vain 24,5 prosenttia ehdokkaista on naisia.
All Points North -podcast tutki, miksi yhä useammat ulkomaalaiset Suomessa ovat aktiivisia politiikassa. Kuuntele jakso tämän upotetun soittimen kautta, Yle Areenassa, Applesta, Spotifyssa tai mistä tahansa saat podcasteja.
Kun Mannerheim tapasi Dalai Laman
Carl Gustaf Emil Mannerheim on kunnioitettu hahmo Suomen historiassa. Tsaristisen hallinnon alaisuudessa syntynyt hän nousi upseeriksi Venäjän keisarillisessa armeijassa ennen kuin johti valkoisia Suomen sisällissodassa. Myöhemmin hän palasi johtamaan Suomen asevoimia toisessa maailmansodassa ja toimi sitten kaksi vuotta presidenttinä.
Maaseudun Tulevaisuus tutkii uutta kirjaa suomalaisten varhaisista matkoista Kiinaan, mukaan lukien Mannerheimin tapaaminen kesäkuussa 1908 13. Dalai Laman, Thubten Gyatson, kanssa.
”Kahden vuoden ratsastusmatkan jälkeen Mannerheim oli lopussa arvoesineistä, joten hän lahjoitti Dalai Lamalle FN Browning M1900 -pistoolin. Munkki oli selvästi innoissaan aseesta”, sanoi kirjan kirjoittaja Juhani Mailasalo.
Neljä vuotta aiemmin Eugen Schauman oli ampunut venäläisen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin Helsingissä samanlaisella Browning-pistoolilla.
Yle ID:tä käyttävät käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle ID:n tämän linkin kautta. Ohjeet kommentointiin ja moderointiin selitetään täällä.
