Viimeinen patruuna, Nuuka-Niilo ja älykäs insinööri – Suomen mahtavin metsäjätti
Tänään klo 9.00 metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Juha Niemelä ilmoitti yllättäen tiedotustilaisuudessa Valkeakoskelle suuntautumisestaan. Tämä päätös herätti lyhyen naurun yleisössä, mutta samalla se merkitsi dramaattista käännettä UPM:n yli 200-vuotisessa historiassa. Ennen lähtöilmoitustaan Niemelä oli paljastanut jättävänsä toimitusjohtajan tehtävän tiedotustilaisuudessa 29. tammikuuta 2004.
Juha Niemelän juuret olivat syvällä Valkeakoskella, missä hän oli syntynyt Yhtyneiden Paperitehtaiden työntekijän perheeseen. Tämä teki hänen päätöksestään lähteä juurilleen entistä merkityksellisemmän. Niemelä ei kuitenkaan avannut eroonsa johtaneita syitä tiedotustilaisuudessa, vaan totesi sen olevan monen asian summa, jota oli mahdotonta analysoida.
Kuitenkin totuus oli paljastunut myöhemmin. UPM:n epäiltyä osallistumista kilpailulainsäädännön vastaisiin kartelleihin, joiden järjestelyt oli pimitetty hallitukselta, Niemelä oli menettänyt hallituksen tuen. Välttääkseen jättisakot UPM paljasti kartellit viranomaisille, mikä lopulta pelasti yhtiön seuraamuksilta. Kartellitutkinta oli ollut osasyy Niemelän eroon, kuten hän itse myöhemmin kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa syyskuussa 2006.
Juha Niemelän jälkeen UPM:n johtoon nousi Jussi Pesonen, joka muokkasi yhtiötä merkittävästi. Neljä vuotta myöhemmin vuonna 2008 UPM:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Björn Wahlroos, joka jatkoi yhtiön kehittämistä.
UPM:n historia juontaa juurensa aina vuoteen 1767, kun Petrakosken saha aloitti toimintansa Laatokan Karjalassa. Suomen sahateollisuus alkoi kehittyä 1800-luvulla, kun höyryvoiman avulla sahoja voitiin perustaa myös muualle kuin koskipaikkoihin. Sahateollisuus oli suurin teollisuudenhaara ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta sen vahva asema kesti vain 1920-luvulle asti.
UPM-Kymmene syntyi vuonna 1996, kun Yhtyneet Paperitehtaat sulautui Kymmeneen. Suomessa on kolme pörssinoteerattua metsäyhtiötä, joista UPM oli vuonna 2023 liikevaihdolla mitattuna suurin. Yhtiö valmistaa muun muassa graafisia ja erikoispapereita, sellua, tarramateriaaleja, vaneria, sahatavaraa sekä biopolttoaineita ja -kemikaaleja.
Yhtyneiden Paperitehtaiden aikoina mahtimiehenä toimi kenraali Rudolf Walden, joka pyrki yhdistämään Suomen hajanaista metsäteollisuutta kilpailukykyiseksi yksiköksi. Waldenin johtamistyyli oli armeijamainen, ja hän oli myös yhtiön suuromistaja. Hänen jälkeensä yhtiötä johti Juuso Walden, joka laajensi yhtiötä velkarahalla mutta joutui lopulta eroamaan erimielisyyksien takia.
Seuraavaksi johtoon nousi Niilo Hakkarainen, joka tunnettiin vaatimattomana ja säästäväisenä johtajana. Hakkaraisen aikana Yhtyneet Paperitehtaat nousivat kannattavimmaksi puunjalostajaksi Suomessa. Hänenkin uransa päättyi erimielisyyksiin rahoittajapankin kanssa.
1990-luvun lopulla suuria fuusioita tapahtui Suomen metsäteollisuudessa. UPM-Kymmene syntyi Kymmenen ja Repola-yhtymän yhdistymisen myötä, mikä teki siitä Euroopan suurimman metsäyhtiön. Tämä fuusio mahdollisti yhtiön uuden suunnan kuituun ja biomassaan perustuvien innovaatioiden kehittämisessä.
UPM:n nykyinen toimitusjohtaja Massimo Reynaudo on ottanut haasteekseen kasvattaa yhtiön markkina-arvoa entisestään. Hänen edeltäjänsä Jussi Pesonen ja Björn Wahlroos onnistuivat nostamaan yhtiön arvoa merkittävästi, ja Reynaudon odotetaan jatkavan tätä työtä.
UPM:n tarina on täynnä käännekohtia ja vaikuttajia, ja yhtiö on kehittynyt merkittäväksi toimijaksi metsäteollisuudessa. Tulevaisuudessa odotetaan yhä enemmän panostuksia kestävään kehitykseen ja innovaatioihin, jotka pitävät yhtiön kilpailukykyisenä globaalilla markkinalla.
