Venäjän varjolaivasto lisää Itämeren onnettomuusriskiä – Krista Mikkonen: Kuntien torjuntavalmius tärkeä
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkosen (vihr.) mukaan esimerkiksi kyky tehokkaaseen öljyntorjuntaan on nyt erityisen tärkeää.Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkosen mukaan varjolaivastojen aiheuttamiin ympäristöriskeihin varautumisessa keskeistä on riittävien resurssien takaaminen torjuntaa tekeville toimijoille. Kuva: Silja Viitala / Yle
**Eduskunnan ympäristövaliokunta keskittyy varjolaivaston aiheuttamiin riskeihin Itämerellä**
Eduskunnan ympäristövaliokunta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin riskeihin Itämeren ympäristölle. Valiokunta on kuullut useita asiantuntijoita, mukaan lukien Suomen ympäristökeskuksen ja rajavartiolaitoksen edustajia.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen (vihr.) huomauttaa, että ympäristöriskit ovat kasvaneet voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä siirsi öljykuljetuksensa varjolaivastoilleen pakotteiden seurauksena. Mikkosen mukaan varjolaivastojen alukset ovat huonokuntoisia, ja miehistön koulutustaso on heikko, mikä lisää riskitilanteita merkittävästi.
**Tarvitaan vahvaa torjuntavalmiutta ja resursseja**
Asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen ympäristövaliokunta on todennut, että viranomaisilla on tilanne hallinnassa, mutta lainsäädännössä on vielä parantamisen varaa. Mikkonen korostaa, että avainasemassa on varmistaa, että resurssit vahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn ovat riittävät.
Rajavartiolaitos vastaa merellä tapahtuvista onnettomuuksista ja niiden ehkäisystä ja torjunnasta, kun taas pelastuslaitokset ja kunnat huolehtivat rannoille tulleista vahingoista. Mikkonen korostaa, että nyt, kun riskitasot ovat kohonneet merkittävästi, on tärkeää varmistaa, että kaikki toimijat ovat valmiina toimimaan tarvittaessa.
**Kunnat ja kolmas sektori tärkeässä roolissa**
Vaikka öljyntorjuntaan on varauduttu hyvin, asiantuntijoiden mukaan suurempi haaste ovat muut kemikaalit. Itämerellä liikkuu laivoja, jotka kuljettavat erilaisia kemikaaleja, kuten biopolttoaineita, lannoitteita ja teollisuudessa tarvittavia kemikaaleja. Hallitus valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä muiden kemikaaliriskien torjumiseksi.
Kunnilla on merkittävä rooli vastata rannikolle valuvien öljyvuotojen torjunnasta. Kunnat voivat hankkia tarvittavaa torjuntapalvelua ostopalveluna, ja kolmas sektori, kuten ympäristöjärjestö WWF, kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntaan. WWF:n rooli on erityisen tärkeä jälkitorjunnassa, ja järjestön kouluttamat vapaaehtoiset ovat arvokas voimavara onnettomuuksien sattuessa.
Järjestöjen toimintaa on tärkeää tukea, jotta niillä olisi riittävät resurssit toimia tehokkaasti viranomaisten tukena. Lainsäädännöllisesti on myös tärkeää selkeyttää vastuunjakoa ja varmistaa, että torjuntatyöhön päästään mahdollisimman nopeasti onnettomuustilanteissa.
**Yhteistyöllä kohti turvallisempaa Itämerta**
Vaikka varjolaivastojen aiheuttamat riskit ovat lisääntyneet, yhteistyö muiden Itämeren valtioiden kanssa on avainasemassa mahdollisten onnettomuuksien torjumiseksi. Merellä tapahtuvan öljyvuodon torjunta on hyvällä tasolla, mutta tilanne muuttuu haastavammaksi, jos öljy valuu rannikolle.
Rannikon kunnilla on erilaiset valmiudet vastata tällaisiin uhkiin, ja vastuunjakoa tulisi selkeyttää. Kuntien, viranomaisten ja kolmannen sektorin tiivis yhteistyö on välttämätöntä, jotta Itämeren ympäristöä voidaan suojella mahdollisilta katastrofeilta.
Lopuksi, on tärkeää muistaa, että meillä kaikilla on vastuu ympäristön suojelusta. Pienillä teoilla ja valinnoilla voimme kaikki vaikuttaa siihen, että Itämeri säilyy puhtaana ja turvallisena tuleville sukupolville.
