Venäjä muodostaa suoran uhan Euroopalle
EU:n johtajat päättivät huippukokouksensa Lapissa sunnuntaina pitämällä lehdistötilaisuuden, jossa käsiteltiin Eurooppaa kohtaavia laajoja turvallisuusuhkia. EU:n johtajat pitivät lehdistötilaisuuden viikonlopun huippukokouksen jälkeen Saariselällä. Euroopan unionin johtajat kokoontuivat epäviralliseen huippukokoukseen Saariselällä viikonloppuna Suomen Lapissa Inarissa, jossa keskusteltiin Euroopan kehittyvistä turvallisuus haasteista. Kokouksen jälkeen median edessä esiintynyt Kaja Kallas, EU:n ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, korosti mantereen edessä olevia monitahoisia uhkia. ”Venäjä muodostaa suoran uhan Euroopan turvallisuudelle, mutta turvallisuus koostuu erilaisista elementeistä ja ne eroavat idässä, etelässä, pohjoisessa ja lännessä. Mutta voimme käsitellä näitä kysymyksiä, jos työskentelemme yhdessä”, sanoi Kallas, entinen Viron pääministeri. Kallas viittasi erilaisiin hybridiuhkiin ympäri Eurooppaa, kuten sabotointiin, kyberhyökkäyksiin, rekisteröimättömien ”varjolaivastojen” käyttöön, GPS-häirintään ja vahinkoihin kriittiselle infrastruktuurille kuten kaapeleille. Hän korosti myös muuttoliikkeen aseistamisen kasvavaa huolta, jota ajavat paitsi vihamieliset toimijat myös rikollisverkostot.
Keskustelu maamiinoista herää uudelleen
Lehdistötilaisuudessa toimittajat kysyivät Kallakselta mahdollisesta Suomen vetäytymisestä Ottawan sopimuksesta, joka kieltää miinat. ”Jäsenvaltiot ovat osa Ottawan sopimusta. Joten jäsenvaltiot päättävät, liittyvätkö ne vai eivät. Nämä keskustelut käydään eri jäsenvaltioissa, eivät vain Suomessa”, hän sanoi. Kallas huomautti rauhanaikaisista riskeistä, joita miinat aiheuttavat erityisesti eläimille ja lapsille, mutta tunnusti niiden puolustavan tehokkuuden. ”Nämä ovat keskustelut, jotka on käytävä, ja kunnioitan niitä jäsenvaltioita, jotka käyvät niitä. Mutta päätös on jäsenvaltioiden päätös.” Kansalaisaloite, joka kannustaa vetäytymään Ottawan sopimuksesta, jätettiin eduskunnalle viime viikolla, mutta sen oikeudellinen asema on epäselvä.
Orpo vaatii lisää tukea Ukrainalle
Suomen pääministeri Petteri Orpo (Kok) avasi lehdistötilaisuuden tiivistämällä huippukokouksen keskeiset teemat, jotka keskittyivät turvallisuuteen, puolustukseen ja muuttoliikkeeseen. Korostaen erilaisia turvallisuushaasteita Euroopassa, Orpo sanoi, että kun eteläinen Eurooppa kamppailee läheisyydestään Afrikkaan ja Lähi-itään, yleinen tavoite on varmistaa EU:n ulkorajojen turvallisuus ja vahvistaa yhteistä vastuuta. Erikoistoimittajille puhuessaan Orpo korosti Suomen turvallisuusperspektiivin esittämisen tärkeyttä EU-päätöksenteossa. Hän korosti myös tarvetta lisätä Euroopan taloudellista tukea Ukrainalle viitaten epävarmuuteen Yhdysvaltain politiikasta tulevan Donald Trumpin hallinnon alla. ”Meidän on lisättävä panostusta. Vastaavia keskusteluja käydään myös Naton sisällä. Tämä on massiivinen haaste, mutta ratkaisut on löydettävä ensi kevääseen mennessä”, Orpo sanoi. Huippukokousta, jota isännöi Orpo, osallistuivat johtajat, mukaan lukien Kallas, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis. Viikonlopun aikana johtajat keskustelivat Euroopan turvallisuutta, kriisivalmiutta, yhteistä puolustusta sekä muuttoliikkeen ja instrumentoidun maahanmuuton aiheuttamia haasteita. Suomi on isännöinyt useita kansainvälisiä kokouksia Saariselällä, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Venäjän rajalta.
