Valtamediat ovat raportoineet, että Saksa on antanut pidätysmääräyksen 44-vuotiaalle ukrainalaiselle miehelle, jota epäillään kaasuputkien sabotoinnista. Nord Stream -putken repeäminen aiheutti nestemäisen maakaasun (LNG) pulppuamisen pintaan Itämeressä syyskuussa 2022. Kuva: Ruotsin rannikkovartiosto / AFP14.8. klo 18:33Päivitetty 14.8. klo 18:44Ukrainalla oli selvä motiivi sabotoida Nord Streamin kaasuputket vuonna 2022, kertoo Arkady Moshes, tutkija Suomen Ulkoasiaininstituutista.Saksa on antanut pidätysmääräyksen 44-vuotiaalle ukrainalaiselle miehelle, jota epäillään kaasuputkien sabotoinnista, useiden uutislähteiden, mukaan lukien Reutersin, mukaan.Syyskuussa 2022 viranomaiset havaitsivat, että putket olivat vaurioituneet ja vuotivat kaasua Itämeren alueella, joka kuului Ruotsille ja Tanskalle. Jotkut väittivät, että Venäjä oli vaurioitumisen takana, mutta Moskova kielsi syytökset.Ukrainalainen epäilty on ammattitaitoinen sukeltaja. Viranomaisten mukaan hän ja kaksi muuta ukrainalaista sukellusopettajaa yhteistyössä asettivat räjähteitä putkien viereen meren pohjalle, mutta pidätysmääräyksiä ei ole annettu muille kahdelle, Reutersin mukaan.Uutislähteet huomauttivat myös, että tutkimukset eivät olleet osoittaneet, että Ukrainan valtio olisi suoraan osallistunut tapahtumiin.Kuva: Ylen grafiikkaMoshes sanoi, että Ukrainalla olisi kuitenkin selvä motiivi, sillä Nord Stream toimitti Saksalle maakaasua Venäjältä.”[Putkien toiminnassa pitäminen] olisi voinut johtaa Saksan tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän kanssa, mikä olisi tarkoittanut enemmän painostusta Ukrainalle antautumiseen,” Moshes selitti.Hän lisäsi, että todisteiden epäillystä täytyy olla vahvoja, jos pidätysmääräys on annettu.”Tämä ei voi olla PR-kikka. He todella uskovat ukrainalaisten tehneen sen,” Moshes sanoi.Kun Nord Stream -putki vaurioitui, Venäjän sota Ukrainassa oli jo jatkunut yli puoli vuotta. Samalla Eurooppa – joka oli riippuvainen venäläisestä kaasusta – oli uhattuna lähestyvästä energiakriisistä, jota Venäjä oli jo hyödyntänyt.Moshes huomautti, että Ukraina ja Puola eivät olleet olleet mukavia Nord Stream -hankkeen suhteen alusta asti, ja tilanne osoittautui lopulta Saksalle pitkäaikaiseksi hyödyksi.”Putken tuhoutuminen pakotti Saksan etsimään vaihtoehtoisia energialähteitä ja rakentamaan uutta LNG-infrastruktuuria, ja he tekivät sen nopeasti,” Moshes sanoi.Arkady Moshes johtaa Suomen Ulkoasiaininstituutin Venäjän, EU:n itäisen naapuruston ja Euraasian tutkimusohjelmaa. Arkistokuva. Kuva: Berislav Jurišić / YleVaurioituneet putket saattoivat jopa parantaa Saksan ja Ukrainan välejä tutkijan mukaan.Hän lisäsi, että Saksan johtajat todennäköisesti olivat tietoisia siitä, kuinka tärkeää oli maan nopeasti irrottautua venäläisestä energiasta, vaikka se olikin taloudellisesti tuskallista.”Ne, jotka vahingoittivat putkia, eliminoivat mahdollisuuden Saksan priorisoida venäläistä kaasua Ukrainan vapauden edelle. Joten se auttoi Saksa tekemään oikean päätöksen,” Moshes sanoi.Erillisessä tapauksessa, Balticconnector-kaasuputki Suomen ja Viron välillä vaurioitui salaperäisissä olosuhteissa vuonna 2023.Maamantaina valtamediat raportoivat, että Kiina oli tunnustanut kiinalaiseen omistukseen kuuluvan rahtialuksen Newnew Polar Bearin vastuulliseksi sen putken vaurioitumisesta.Keskiviikkona Viron äskettäin valittu pääministeri, Kristen Michal, sanoi, että oli liian aikaista kommentoida yksityiskohtaisesti kehitystä.
