Työterveyshuollon käyttö matalasti koulutettujen enemmistössä
Työterveyshuollon palveluiden käyttö on yleisempää matalasti koulutettujen keskuudessa, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen selvityksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 2019–2022 aikana tapahtuneita palvelutapahtumia ja niiden jakautumista eri koulutusasteiden välillä. Yllättäen eniten työterveyshuollon palveluita käyttivät alemman koulutusasteen suorittaneet, kuten lääkärit, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit.
Yleisimmät käyntisyyt työterveyshuollossa
Työterveyshuollon palveluiden käyttöön vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten työn fyysiset ja psyykkiset vaatimukset, työympäristö, elintavat ja yksilölliset terveysongelmat. Vuosina 2019–2022 yleisimmät käyntisyyt työterveyshuollossa olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet sekä hengityselinten sairaudet. Näiden vaivojen takia matalasti koulutettujen tarve työterveyshuollon palveluille oli suurin.
Toisaalta myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat yleinen käyntisyy työterveyshuollossa. Tämä koskettaa kaikkia koulutusasteita, mutta erityisesti korkeasti koulutetut käyttivät palveluita mielenterveysongelmien vuoksi. Psykologin vastaanotolle päätyi todennäköisimmin korkeasti koulutettuja, mikä viittaa siihen, että heillä on tarvetta erityisesti mielenterveyteen liittyville palveluille.
Korkeasti koulutettujen tarve psykologin palveluille
Työterveyshuollon palveluiden käyttö korkeasti koulutettujen keskuudessa on kiinnostava ilmiö. Psykologin vastaanotolle päätyi selvästi enemmän korkeasti koulutettuja, ja palveluiden käyttö oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Psykologin palveluiden käyttäjät olivat myös keskimäärin nuorempia kuin muilla ammattiryhmillä.
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sari Nissinen arvioi, että psykologin palveluja käytetään etupäässä ennaltaehkäisevään toimintaan. Psykologin vastaanotolla tuetaan työkykyä ja hyvinvointia esimerkiksi erilaisissa kuormitus- tai ristiriitatilanteissa. Korkeasti koulutetut saattavat hakea psykologin apua enemmän työssä jaksamisen ja stressinhallinnan tueksi.
Työterveyshuollon palveluiden merkitys työhyvinvoinnille
Työterveyshuollon palveluiden merkitys työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan palveluita käyttivät yli 800 000 asiakasta ja lähes 7 000 ammattilaista. Palveluiden avulla pyritään ehkäisemään sairauksia, edistämään työkykyä ja tukemaan työntekijöiden hyvinvointia.
Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ovat yleisiä työperäisiä vaivoja, jotka vaikuttavat monen työntekijän jaksamiseen ja työkykyyn. Työterveyshuollon rooli näiden vaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on merkittävä. Fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.
Hengityselinten sairaudet ovat toinen yleinen vaiva, joka voi vaikuttaa työntekijän suorituskykyyn ja työssä jaksamiseen. Työterveyshuollon tehtävänä on tunnistaa ja hoitaa hengityselinsairauksien varhaisvaiheita sekä tukea työntekijöitä terveellisten elintapojen ja työympäristön avulla.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat nousseet yhä enemmän esille työterveyshuollon palveluiden käyttösyynä. Stressi, ahdistus ja masennus voivat heikentää työkykyä ja vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Psykologin vastaanotolla työntekijä saa tukea mielenterveysongelmien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
Johtopäätökset
Työterveyshuollon palveluiden käyttö ja niiden jakautuminen eri koulutusasteiden välillä antavat arvokasta tietoa työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. On tärkeää tunnistaa eri ammattiryhmien tarpeet ja suunnata palveluita vastaamaan näitä tarpeita.
Korkeasti koulutettujen tarve psykologin palveluille korostaa mielenterveysongelmien merkitystä työhyvinvoinnille. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella voidaan edistää työntekijöiden jaksamista ja ehkäistä sairauksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työterveyshuollon palvelut ovat tärkeä osa työhyvinvoinnin edistämistä. Palveluiden avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, tukea työkykyä ja edistää terveellisiä elintapoja työympäristössä. Työterveyshuollon merkitys korostuu erityisesti nyky-yhteiskunnassa, jossa työn vaatimukset ja stressitekijät ovat lisääntyneet.
