news-17092024-034637

Työnantajaryhmä haluaa yritysten puhuvan englantia

Kemian teollisuuden 350 yritystä edustava työnantajaryhmä haluaa jäseniensä siirtyvän englantiin. Kemian teollisuuden liitto ehdottaa, että englannista voisi tulla farmaseuttisen ja muiden kemian teollisuuden alojen työkieli. Kuvassa Orionin tuotantolaitos Espoossa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Suomen Kemian Teollisuusliitto haluaa yritysten siirtyvän englantiin. Työnantajaryhmä, joka edustaa noin 350 jäsenyritystä, totesi, että suomen tai ruotsin kielen taitovaatimuksen hylkääminen auttaisi lievittämään työvoimapulaa alalla. Se totesi, että englannin käyttö yritysten työkielenä olisi tulevaisuus – ja ainoa tapa varmistaa tarpeeksi henkilöstöä. Se viittasi akkuteollisuuteen, josta odotetaan suuria investointeja tulevina vuosina, yhdessä jopa 7000 uuden työpaikan kanssa vuoteen 2027 mennessä.

”Työperäinen maahanmuutto on väistämätön osa ratkaisua, koska merkittävä määrä ihmisiä on eläköitymässä,” sanoi liiton toimitusjohtaja Mika Aalto.

Kielen siirtäminen englanniksi laajentaisi mahdollisten hakijoiden määrää, kertoi liiton neuvonantaja Anni Siltanen.

”Jos todella haluamme houkutella parasta mahdollista osaamista, meidän tulisi löytää tapoja, joilla emme rajoita hakijoiden määrää,” hän lisäsi.

Teollisuusliiton, joka edustaa noin 200 000 työntekijää, oli kuitenkin skeptisempi.

”Olen keskustellut tästä muutamien pääluottamusmiesten kanssa, ja se nähdään melko mahdottomana,” sanoi kemian sektorin johtaja Toni Laiho Teollisuusliitossa. ”Olisiko mahdollista, että työntekijä ilmoittaisi opiskelevansa Brightonissa tänä vuonna samalla saaden täyden palkan?”

Hänen mukaansa yrityskielen vaihtaminen olisi äärimmäisen vaikeaa saada läpi käytännössä, ja muutoksen tapahtuminen kestäisi kauan, vaikka korkealla tasolla päätettäisiin siirtymisestä englantiin.

Hän myös huomautti, että työnantajien tulisi olla valmiita maksamaan kielikoulutuksesta.

Työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhteinen kieli oli tärkeää turvallisuuden näkökulmasta.

Kielitaitoinen joustavuus

Alalla on kuitenkin yrityksiä, jotka ovat palkanneet tuotantotyöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia.

Anni Siltanen Kemian Teollisuudesta uskoo, että entistä useampi haluaisi työskennellä tällä alalla, jos kielivaatimuksia lievennettäisiin.

”Ohjeet voitaisiin kääntää englanniksi, tai ne voitaisiin saada suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Työvuorot voitaisiin suunnitella sen mukaan, mitä kieliä työvuorossa olevat puhuvat. Käytännössä kaikki samalla työvuorolla puhuisivat samaa kieltä turvallisuussyistä.

Siltanen viittasi Pohjanmaan ruotsinkielisiin alueisiin, joissa työkieli voi olla suomi tai ruotsi riippuen siitä, kuka työskentelee.

”Heillä on hyviä käytäntöjä, joista kaikkien olisi hyvä ottaa oppia,” Siltanen sanoi joistakin jäsenyritysten kielitaitoisista joustavuuksista, lisäten, että monimuotoisuus on hyvä asia innovaatioiden kannalta. ”Kun eri taustoista tulevat ihmiset työskentelevät yhdessä, syntyy uusia ideoita, innovaatioita ja uusia työskentelytapoja.”

Viime viikolla uutisoitiin, että ulkomaiset keksijät ovat entistä tärkeämmässä roolissa suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatioissa. Tutkimus paljasti, että vuoteen 2021 mennessä ulkomaiset keksijät olivat mukana noin 60 prosentissa suomalaisten laitosten ja yritysten hakemista patenteista.

Yle Uutisten All Points North -podcast tutki hiljattain, onko Suomessa vaikeampaa saada työpaikkaa.

Onko Suomessa vaikeampaa saada työpaikkaa?

Yle ID -käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisjuttuihimme. Voit luoda Yle ID:n tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderoinnista selitetään täällä.