Työmarkkinajärjestö NHO ei enää tue sairauspalkkaohjelmaa
Norge on maailmanmestari sairauspoissaoloissa. Nyt käydään taistelua sairauspalkasta. – Emme voi enää katsoa sivusta, kun sairauspoissaolot jatkavat väärään suuntaan. Meidän on oltava valmiita puhumaan myös omavastuupäivistä, sanoo NHO:n työelämäjohtaja Nina Melsom.
Yli 20 vuotta ensimmäisen IA-sopimuksen (Inkluderende Arbeidsliv) jälkeen Norjassa on maailman korkein sairauspoissaolo. Ja ainoa maa maailmassa, joka maksaa täyttä palkkaa sairauden aikana.
IA-sopimus sisältää erilaisia toimenpiteitä, joiden oli tarkoitus vähentää poissaoloja. LO:n osallistumisen ehtona on ollut, että sekä punavihreät että sinivihreät hallitukset lupasivat olla heikentämättä sairauspalkkaohjelmaa.
Torstaiaamuna Nav julkaisi uusia lukuja. Lääkärin määräämät sairauspoissaolot nousivat 5,5 prosentista toisella neljänneksellä 2023 5,9 prosenttiin toisella neljänneksellä 2024. Tämä on korkein lukema vuodesta 2009, jolloin Norjaa vaivasi sikainfluenssa.
Poissaolot ja niihin liittyvät kustannukset ovat kasvaneet niin paljon, että hälytyskellot ovat alkaneet soida valtiovarainministeriössä:
– Sairauspoissaolojen kustannukset nousevat tänä vuonna 3,5 miljardilla kruunulla.
– Nykyinen IA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 2018. Tavoitteena oli kääntää kehitys ja leikata sairauspoissaoloja 10 prosentilla. Sen sijaan ne ovat kasvaneet lähes 20 prosenttia.
– Työllisyysvaliokunta totesi, että Norjalla on maailman korkein sairauspoissaolo. Mutta ei ole syytä uskoa, että norjalaisilla olisi huonompi terveys tai että he altistuisivat kovemmalle työelämälle kuin muissa maissa.
Vaikeat neuvottelut
IA-sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on siten ollut pitkälti fiasko. Maanantaina osapuolten väliset neuvottelut alkavat, ja työministeri Tonje Brenna (Ap) pyytää sopimuksen jatkoa. Kasvavat sairauspoissaolot tekevät neuvotteluista vaikeita.
NHO:n johtaja Nina Melsom sanoo, että sairauspoissaololuvut osoittavat ”erittäin huolestuttavan kehityksen”. – Siksi meidän on oltava valmiita tarkastelemaan sairauspalkkaohjelmaa. Ja meidän on mentävä mukaan avoimin mielin selkeällä tavoitteella kääntää kehitys. Silloin meidän on tarkasteltava kaikkia sairauspalkkaohjelman osia, hän sanoo.
– Myös työntekijän omavastuu, esimerkiksi omavastuupäivä
Jos työntekijä on sairas ja joutuu olemaan poissa töistä, jotkut maat ovat ottaneet käyttöön tietyn määrän päiviä (ns. omavastuupäiviä, joista sairas ei saa palkkaa), ennen kuin työnantaja alkaa maksaa sairauspäivärahoja. – Kyllä, meidän on oltava valmiita puhumaan myös siitä. Mutta siinä on dilemmoja esimerkiksi omavastuupäivien kanssa. Se voi aiheuttaa eroja työntekijöiden välillä, jotka voivat työskennellä kotoa käsin, ja niiden välillä, jotka eivät voi. Se voi luoda eroja työntekijäryhmien välillä.
Hän huomauttaa myös, että voi olla ongelmallista kannustaa työntekijöitä menemään töihin, vaikka he olisivat tartuttavia.
LO:lle veto-oikeus
Sekä Solbergin hallitus että Størein hallitus ovat luvanneet LO:lle, etteivät ”esitä muutoksia sairauspalkkaohjelmaan tämän sopimuskauden aikana.” Käytännössä LO:lla on siten ollut veto-oikeus muutoksiin, jotka koskevat työntekijöitä.
– Pitääkö LO:lla olla veto-oikeus myös tulevaisuudessa?
– Emme voi enää istua sivussa, kun sairauspoissaolot jatkavat väärään suuntaan. Meidän on voitava puhua kaikista osatekijöistä. Myös siitä, miten työntekijöiden edut on järjestetty, sanoo Melsom. Osapuolet ovat sopineet yhdestä muutoksesta. Tällä hetkellä työnantaja maksaa sairauspäivärahat ensimmäiset 16 päivää. LO ja NHO suostuvat nyt lyhentämään tätä aikaa. Sen sijaan työnantajien tulisi maksaa pieni osuus pitkäaikaistyöttömille.
Työministeri Tonje Brenna sanoo, että ”sairauspoissaolo on liian korkea ja sen on laskettava”. Mutta hän torjuu sairauspalkkojen leikkaukset:
– Se ei ole mahdollista tämän hallituksen aikana. Ruotsissa sairastaminen maksaa rahaa, ja omavastuupäivänä maksaa ensimmäisen sairauspäivän itse. Se ei ratkaise korkeaa pitkäaikaista poissaoloa Norjassa.
– Ihmiset eivät parane nopeammin saamalla vähemmän rahaa. Haaste viime vuosina on ollut pitkäaikaispoissaolon kasvu. Saan sen käsityksen, että osapuolet ovat huolissaan ratkaisujen löytämisestä sairauspoissaolojen vähentämiseksi, ja toivon, että tämä neuvottelukierros saavuttaa sen, sanoo Brenna.
– Todella vakaa
– On outoa, etteivät muut maat saa innoitusta sairauspalkkaohjelmastamme, jos se on niin hyvä, sanoo Venstre-puolueen ohjelmakomitean puheenjohtaja Sveinung Rotevatn. Puolue ehdottaa omavastuuta työntekijöille.
Venstre ehdottaa, että saa täyden sairauspalkan ensimmäiset kuusi kuukautta sairaana ollessaan, mutta että sairauspalkkaa alennetaan 80 prosenttiin sen jälkeen. Siirtyessäsi osittaiseen sairauslomaan, saat säilyttää 100 prosenttia palkastasi.
– Koko ideana IA-sopimuksessa on, että pitäisi puhua kaikesta muusta kuin sairauspalkkaohjelman muuttamisesta. Se on ollut menestys siinä mielessä, että siitä ei ole puhuttu. Mutta ei ole saavutettu lähellekään asetettua tavoitetta, sanoo Rotevatn.
Oikeiston puolueet ovat eri mieltä sairauspoissaolojen muutoksista. Rotevatn sanoo, että sairauspalkka on ”tärkeä asia hallitusneuvotteluissa”.
Høyre ei kannata sairauspoissaolon alentamista.
– Mutta menemme kustannusten jakamiseen valtion ja työnantajien välillä. Suurin ongelma on pitkäaikainen poissaolo. Työnantajan tulisi myös kannustaa järjestämään työntekijöiden paluun töihin, sanoo Høyren ohjelmakomitean puheenjohtaja Henrik Asheim.
Frpsin ohjelmakomitea esittää ehdotuksensa lokakuussa.
