Suomalaisten sijoittajien kiinnostus Norjan tuulivoimaan kasvaa
Mathilde Tybring-Gjedde (H) on huolissaan siitä, että useammat ulkomaiset sijoittajat ovat myyneet osuuksiaan norjalaisista tuulivoimaprojekteista. Tybring-Gjedden mukaan tämä kielii siitä, että ulkomaiset sijoittajat eivät enää näe Norjaa houkuttelevana sijoituskohteena.
Viime aikoina ulkomaiset toimijat, kuten Blackrock, SUSI Partners ja Aquila Capital, ovat myyneet tuulivoimaloita, kuten Guleslettene, Tellenes, Tonstad ja Midtfjellet, norjalaisille energiayhtiöille. Mathilde Tybring-Gjedde (H) arvioi, että ulkomainen pääoma menettää kiinnostuksensa Norjaa kohtaan, ja hän on huolissaan tilanteesta. Hän toteaa, että hallituksen epävakaa veropolitiikka on saanut useat ulkomaiset sijoittajat vetäytymään norjalaisesta energiantuotannosta.
Høyren energiapolitiikan edustaja syyttää hallitusta perustellusti siitä, että tuulivoiman perusvuokraan perustuva vero ja väliaikainen korkean hinnan tuki vesivoimalle tulivat yllätyksenä energiateollisuudelle. Tämä epävarmuus on johtanut siihen, että yritykset mieluummin sijoittavat muihin maihin kuin Norjaan. Tybring-Gjedden mukaan ulkomainen pääoma äänestää jaloillaan, ja tilanteeseen liittyy useita esimerkkejä siitä, että ne vetäytyvät pois norjalaisesta energiasektorista.
Norjan tarvitsee merkittäviä investointeja sekä uutta voimaa että verkkoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja uusien teollisuustyöpaikkojen luomiseksi. Tämä on olennainen osa Energikomission esittämää tavoitetta saavuttaa 40 terawattituntia (TWh) uutta sähköntuotantoa ja 20 TWh energiatehokkuutta vuoteen 2030 mennessä.
Vertailtaessa muihin Euroopan maihin, Norjan investoinnit uuteen voimaan ovat hälyttävän alhaiset. Vaikka Eurooppa muuttaa nopeasti energiajärjestelmäänsä, Norjassa on myönnetty vain 0,4 TWh lisää sähköntuotantoa siitä lähtien, kun nykyinen hallitus astui valtaan. Tämä on selvästi liian vähän, Tybring-Gjedde huomauttaa.
Direktööri Øistein Schmidt Galaaen Fornybar Norgesta kommentoi, että ulkomaiset toimijat luopuvat norjalaisista tuulivoimahankkeista erilaisten syiden vuoksi, kuten investointien uudelleenjärjestelyiden, muuttuneiden ehtojen ja muiden tekijöiden takia. Hän korostaa, että vaikka ulkomaiset sijoittajat saattavat vetäytyä, norjalaiset yritykset ovat aktiivisia ostamaan osuuksia. Tämä on positiivinen merkki, kun otetaan huomioon tarve suurelle määrälle pääomaa vihreän siirtymän toteuttamiseksi.
Nyt on pelättävissä, että monet ilmastonmuutoksen hillintään ja teollisuuden suunnitelmiin liittyvät hankkeet viivästyvät, mikä puolestaan tarkoittaa, että sähköä tarvitaan vähemmän kuin aiemmin arvioitiin. Tämä voi johtaa siihen, että teollisuus joutuu maksamaan enemmän päästöistään, mikä saattaa aiheuttaa yritysten siirtymisen ulkomaille. Tämän seurauksena uusia työpaikkoja ei synny, ja olemassa olevat työpaikat ovat vaarassa. Tybring-Gjedde korostaa, että korkeat sähkönhinnat, heikentynyt kilpailukyky ja hidastunut muutosprosessi ovat suurempi huolenaihe kuin mahdollinen sähkönknappi tulevaisuudessa.
