Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) korvaan kuiskii vaikutusvaltainen tohtori, joka uskoo nykyisen talousmallin olevan kestämätön. Hän ennustaa Euroopan valuvan kohti vääjäämätöntä velkakatastrofia ja pankkikriisiä, jos mitään ei tehdä. Kauppalehti istui alas valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin kanssa ja selvitti, mitä velkatohtori ajattelee.
Lindgrenin ajatuksissa on enemmän yhtymäpintaa vasemmistotaustaisen Lauri Holopan kuin esimerkiksi Milton Friedmanin kanssa. Kaiken lisäksi hallituksen politiikan äänekäs vastustaja, STTK:n pääekonomisti Patritzio Laina kehuu vuolaasti hänen tuoretta kirjaansa. Jussi Lindgren on pitkäaikainen valtion virkamies, jolla on kokemusta valtiovarainministeriöstä, Euroopan komissiosta ja valtioneuvoston kansliasta. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri sekä tekniikan tohtori.
Lindgren aloitti Purran avustajana vuoden 2023 elokuussa. Kevään haastavassa kehysriihessä Lindgren oli perussuomalaisten neuvottelijana Matias Marttisen (kok) työryhmässä kansanedustaja Ville Vähämäen (ps) ohella. Tätä ennen Lindgren on ollut virkamiehen roolissa sorvaamassa esimerkiksi EU:n elvytysrahastoa vuonna 2020 ja Kreikan toista tukipakettia vuonna 2011.
Purran avustajaksi Lindgren päätyi sanojensa mukaan sattumien summina. ”En ollut tavannut häntä ikinä ennen työhaastattelua”, Lindgren kertoo.
Pyyntö tehtävään tuli hänelle entuudestaan tutuilta perussuomalaisten talousvaikuttajilta. Lindgren kertoo roolin valtiovarainministerin avustajana houkuttaneen ennen kaikkea siksi, koska hän kokee syvää huolta Suomen taloustilanteesta ja velkaantumisesta. Kuka?
Jussi Lindgren
Työ: Valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja elokuusta 2023 lähtien
Ikä: 42
Koulutus: Tekniikan tohtori ja valtiotieteiden maisteri
Perhe: Avopuoliso
Harrastukset: Moottoripyörä, lukeminen, kuntoilu, mökki
Asuu: Munkkiniemessä Helsingissä
Lindgren myös julkaisi keväällä kirjan Ohjaustalous vai näkymätön käsi (Vastapaino). Kirjassa perataan valtavirtataloustieteen ongelmia sekä kansainvälisen talous- ja pankkijärjestelmän toimintaa ja valuvikoja. Lopuksi käydään läpi mahdollisia ratkaisuja Lindgrenin mukaan Eurooppaa vääjäämättä odottavaan velkakriisiin. Velkaa on Lindgrenin mielestä syntynyt maailmaan kestämätön määrä niin yksityiselle sektorille kuin julkisille yhteisöille, ja jos mitään ei tehdä, nykyinen talousjärjestelmä tulee ajautumaan umpikujaan.
Lindgren pitää pitkien kehityskulkujen analysoinnista: pessimistinen analyysi velkakatastrofista pitää aloittaa vähintään vuodesta 1971, jolloin Yhdysvallat irrotti dollarin kultakannasta ja hajotti niin kutsutun Bretton Woods -järjestelmän. Toisen maailmansodan jälkeen käytössä olleessa järjestelmässä läntiset maat olivat sitoneet valuuttansa kiinteällä kurssilla dollariin ja dollari oli sidottu kultaan. Yhdysvallat katkaisi kytköksen kultaan, kun Vietnamin sota ja uudet sosiaalipoliittiset ohjelmat kasvattivat huomattavasti velkaa. Muut valtiot alkoivat hiljalleen katkaista dollarikytköksiään. Järjestelmän hajoaminen mahdollisti pääoman vapaamman liikkumisen. Lisäksi 1980-luvulta lähtien läntiset keskuspankit alkoivat saavuttaa asemansa itsenäisinä toimijoina inflaatiomandaatteineen.
Euroaluetta odottaa velkakatastrofi Lindgrenin mukaan Eurooppaa vääjäämättä odottavaan velkakriisiin. Velkaa on Lindgrenin mielestä syntynyt maailmaan kestämätön määrä niin yksityiselle sektorille kuin julkisille yhteisöille, ja jos mitään ei tehdä, nykyinen talousjärjestelmä tulee ajautumaan umpikujaan.
Lindgren myös julkaisi keväällä kirjan Ohjaustalous vai näkymätön käsi (Vastapaino). Kirjassa perataan valtavirtataloustieteen ongelmia sekä kansainvälisen talous- ja pankkijärjestelmän toimintaa ja valuvikoja. Lopuksi käydään läpi mahdollisia ratkaisuja Lindgrenin mukaan Eurooppaa vääjäämättä odottavaan velkakriisiin. Velkaa on Lindgrenin mielestä syntynyt maailmaan kestämätön määrä niin yksityiselle sektorille kuin julkisille yhteisöille, ja jos mitään ei tehdä, nykyinen talousjärjestelmä tulee ajautumaan umpikujaan.
