Pörssisähkön hintakehitys ja ennusteet talveksi
Pörssisähkö|Näkymä talveen on johdannaismarkkinoilla ”kohtuullinen”, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja.31.8. 17:32 | Päivitetty 11:01Lue tiivistelmä Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.Pörssisähkö oli elokuussa historiallisen halpaa, keskihinta 1,55 snt/kWh (sis. alv 24%).Tukkusähkön hinta inflaatiokorjattuna alhaisin sitten vuosituhannen vaihteen.Sähkön tarjonta kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja.Syksyllä ja talvella hinnat nousevat ja hinnanvaihtelu lisääntyy.Pörssisähkö oli elokuussa historiallisen halpaa.Arvonlisäverollinen hinta on ollut keskimäärin 1,55 senttiä kilowattitunnilta. Tukkumarkkinoilla sähkö on ollut 1,253 senttiä kilowattitunnilta. Inflaatiokorjattuna tarkasteltuna tukkusähkö oli näin halpaa viimeksi vuosituhannen taitteessa. Kuluttajille pörssisähköä on ollut tarjolla tosin vasta 2010-luvun alusta.Koko kesä oli viime vuosien perspektiivillä halpa. Heinäkuussa arvonlisäverollinen pörssihinta oli keskimäärin 2,08 senttiä ja kesäkuussa noin 4,48 senttiä. Kesäkuussa hinta heilui varsin reippaasti päiväkohtaisesti. Määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia saa tällä hetkellä noin 8,5 sentin kilowattituntihintaan.Suomessa oli heinäkuussa Nordpoolin halvinta sähköä. Nordpool on useassa maassa toimiva sähköpörssi, jonka pääomistaja on pörssejä pyörittävä Euronext. Lisäksi Ruotsin, Norjan ja Liettuan kantaverkkoyhtiöt omistavat Nordpoolia TSO Holding -yhtiön kautta.Elokuussa Ruotsissa ja Norjassa oli maiden eteläosia lukuun ottamatta Suomea halvempaa sähköä.Sähkön tarjonta on kasvanut muutaman vuoden jänteellä, kun tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa on rakennettu sekä Suomeen että Pohjoismaihin paljon lisää, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Tarjonnan lisääminen on hänestä keskeinen syy edullisille hinnoille.”Tuulta ja aurinkoa on yleensä kesällä yllin kyllin tarjolla”, Leskelä sanoo.Kesällä kulutus eli kysyntä on matalampaa kuin talvella. Ero tulee Leskelän mukaan pääosin lämmityksestä.Kotimainen tuotanto on Leskelän mukaan ollut hyvin käynnissä elokuussa, ja vähätuulisina päivinä Ruotsista on saanut hyvin energiaa.Viron-yhteys on ollut pois käytöstä huhtikuusta asti, millä on Leskelän mukaan ollut pieni hintoja madaltava vaikutus. Jos yhteys olisi ollut, sähköä olisi siirtynyt Viroon, jossa on kesän aikana kärsitty korkeista hinnoista.Viro-yhteyden pitäisi palautua syyskuussa, Lehtelä sanoo. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä Kuva: Annika KangasmaaSyksy tulee ja pattereita päälle laittavat suomalaiset pohtivat, mikä on näkymä syksyn ja talven hintoihin.Näin matalat hinnat eivät varmastikaan jatku, eli hinnat tulevat kasvamaan, Leskelä sanoo. Myös vaihtelu tulee lisääntymään kesästä. Nopeastikin voi tulla kovia päiväkohtaisia hintoja.”On uusi normaali tässä sähköjärjestelmässä, että hinnat vaihtelevat tosi paljon tuulivoimasta johtuen.”Yleisnäkymä johdannaismarkkinoilta on, että hinnat olisivat kohtuullisia viimeiseen pariin vuoteen nähden, Leskelä sanoo. Kalleimmillaan ne olisivat tammi-helmikuussa, jolloin hinnat voisivat olla arvonlisäveroineen kymmenen sentin kieppeillä.”Jos hinta on sellaista keskimäärin, on varmaa, että silloin on korkeita hintojakin välillä.”Hinta reagoi herkästi, jos tuontiyhteyksiin tai isoihin voimalaitoksiin tulee vikoja.”On tietysti sekin mahdollista, että tuolla geopolitiikan puolella tapahtuu jotain, joka sitten voi heijastua tänne meillekin”, Leskelä pohtii.Jos kaasua tai öljyä tuottavissa maissa tulee isompia konflikteja, nämä voivat heijastua korkeampina kaasun hintoina. Jos Keski-Euroopan sähkönhinta nousee korkeiden kaasun hintojen takia, vaikuttaisi se myös Suomeen epäsuorasti.Energiansiirto- ja tietoliikenneyhteydet on tunnistettu hybridivaikuttamiselle tyypillisiksi riskikohteiksi, joilla voisi olla suoria vaikutuksia. Geopoliittisia tapahtumia ei kuitenkaan etukäteen voi tietää, ja näkymä on tällä hetkellä ihan hyvä, Leskelä sanoo.Oikaisu 1.9. kello 11.01: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöt omistavat Nordpoolin. Tosiasiassa omistajia ovat vain osa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöistä TSO Holding -yhtiön kautta. Pääomistaja on Euronext.
