Pohjoismaiset yritysryhmät vaativat realistista tunnustamista siitä, ettei maailma ole oikealla tiellä pitääkseen lämpötilan nousun alle 1,5-2 astetta Celsius-asteen, ja tämän tulee näkyä kansallisissa sitoumuksissa päästöjen vähentämiseksi.
EK, Suomen teollisuuden konfederaatio, on liittynyt muiden Pohjoismaiden liike-elämän ryhmiin vaatien maailmanlaajuista hiilidioksidihinnan asettamista ratkaisevana askeleena ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Viisi maata edustava yrityslobbaus teki yhteisen vetoomuksen lauantaina YK:n COP29-ilmastokonferenssissa Baku, Azerbaidžanissa. Rahoitus on COP29:n päätavoite, ja konferenssi jatkuu ensi perjantaihin saakka.
Ryhmät vaativat myös konferenssin delegaatioita tunnustamaan realistisesti, että ”on selvää, että emme ole oikealla tiellä pitääksemme maailman keskimääräisen lämpötilan nousun hyvin alle 1,5 – 2,0°C [teollisuuden] esiteollisen tason”. Heidän mielestään tämä on otettava huomioon kansallisissa sitoumuksissa päästöjen vähentämiseksi.
Ryhmien mielestä markkinaan perustuvat ratkaisut ovat välttämättömiä maailmanlaajuisen CO2-hinnan asettamiseksi ja kiihdyttääkseen maailmanlaajuista ilmastotoimintaa.
He huomauttavat, että Euroopan päästökauppajärjestelmä, joka perustettiin vuonna 2005, on oikealla tiellä kattamaan yli 80 prosenttia EU:n päästöistä vuoteen 2030 mennessä.
Allekirjoittajat sisältävät Ruotsin Enterprise, Tanskan Industry, Norjan NHO:n ja kaksi islantilaista liike-elämän järjestöä.
Torstaina COP29:ssä Pohjoismaisten sijoituslaitosten edustajat keskustelivat siitä, miten ilmastotoimet voidaan rahoittaa ja laajentaa globaalisti. Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (Nefco) korostivat kestävän rahoituksen ja ratkaisujen esimerkkejä.
Pohjoismainen paviljonkitapahtuma keskittyi asioihin kuten pankkitoiminnan ilmastostrategiat, sähköverkon kapasiteetin lisääminen ja puhtaiden ruoanlaittoratkaisujen rahoittaminen kehitysmaissa.
Samanaikaisesti torstaina Yle raportoi ristiriidasta Suomen johtajien puheiden ja maan kansainvälisten ilmastonsuojelutoimien rahoituksen välillä. Tämä seuraa äskettäistä oikeusjuttua, jossa syytettiin pääministeri Petteri Orpon (Kok.) oikeiston hallitusta ilmastonmuutossopimuksen rikkomisesta sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta, kun se pyrkii heikentämään päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.
Yle ID:llä varustetut käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle ID:n tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentointiin ja moderointiin on selitetty täällä.
