Entinen presidentti Sauli Niinistö vähätteli Saksan liittokanslerin yhteyttä Kremlissä. Entinen presidentti Sauli Niinistö, joka jätti virkansa maaliskuussa, keskusteli Seija Vaaherkummun kanssa Yle:n ajankohtaisessa keskusteluohjelmassa Ykkösaamu lauantaina. Kuva: Tiina Jutila / YleEntinen presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Saksan liittokansleri Olaf Scholzin yllätyspuhelulla Venäjän presidentti Vladimir Putinille ei ole ratkaisevaa merkitystä Ukrainan rauhan kannalta. Perjantain puhelu oli ensimmäinen tiedossa oleva yhteys Saksan ja Venäjän johtajien välillä lähes kahteen vuoteen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tuomitsi toimenpiteen ja väitti, että Venäjää on jatkettava eristyksessä. Ykkösaamu-keskusteluohjelmassa haastateltu Niinistö vähätteli puhelun merkitystä. ”Käsittääkseni tässä oli täysi yhteisymmärrys, kuten muuten näyttää vallitsevan, Washingtonin ja Berliinin välillä, ja saattoi olla, että tämä tapahtumaketju keskusteltiin ensin Bidenin hallinnon kanssa ja sitten mahdollisesti myös [tulevan] Trumpin hallinnon kanssa, mitä pitäisi tehdä. Mutta sinänsä se puhelu ei ehkä todellakaan muuta paljoakaan,” Niinistö sanoi. Zelenskyn näkemys ”melko ymmärrettävä” Niinistö – joka on tavannut useita kertoja Saksan, Venäjän ja Ukrainan johtajia – vastasi Zelenskyn väitteeseen, että puhelu palvelee Putinia ja ”avaa Pandoran lippaan”. ”Mielestäni se on melko ymmärrettävää. Koko ajan hän on korostanut, ettei dialogia saisi olla,” Niinistö sanoi. Edessään ennenaikaiset vaalit Scholzin sosiaalidemokraatit ovat paineen alla Venäjä-myönteisiltä populistipuolueilta poliittisen kentän molemmilta puolilta, jotka väittävät hallituksen käyttäneen liian vähän diplomatiaa sodan lopettamiseksi, Reutersin mukaan. Kremlin mukaan keskustelu tapahtui Berliinin pyynnöstä, ja Putin oli kertonut Scholzille, että minkään sopimuksen Ukrainan sodan lopettamiseksi on otettava huomioon Venäjän turvallisuusintressit ja heijastettava ”uusia alueellisia todellisuuksia”. Epäsitoutuminen keskeinen kysymys Ukrainalle Niinistö keskusteli myös Saksan johtajien ehdotuksista ”suomalaisesta mallista” Ukrainalle, mikä viittaisi siihen, että sen olisi pakko tehdä alueellisia myönnytyksiä ja pysyä sitten sitoutumattomana, kuten Suomi teki kylmän sodan aikana. ”Epäsitoutuminen näyttää olevan keskeisin kysymys Ukrainalle, että heidän käsiään ei sidota,” entinen presidentti sanoi. Niinistö, joka jäi sivuun virastaan maaliskuussa 12 virkavuoden jälkeen, keskusteli myös raportistaan EU:n siviili- ja puolustusvalmiudesta, jonka hän esitteli Euroopan parlamentille torstaina. Hän sanoi, että EU:n on oltava valmis ”täyttämään kaikki mahdolliset aukot, jos sellaisia on, Naton rakenteessa”. Niinistö viittasi siihen, että tämä saattaa tapahtua, jos Yhdysvallat alkaa keskittyä enemmän tilanteeseen Tyynellämerellä esimerkiksi. On myös huolta siitä, että presidentiksi valittu Donald Trump voisi yrittää heikentää tai jopa vetää Yhdysvallat pois Naton jäsenyydestä hänen astuessaan virkaansa tammikuun lopussa. Käyttäjät Yle-tunnuksella voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle-tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderoinnista selitetään täällä.
