Moldovan presidentinvaalien toisella kierroksella nähtiin jännittävä taisto, kun EU-myönteinen Maia Sandu otti mittaa Venäjä-mielisen sosialistipuolueen tukemasta Aleksandr Stoianoglosta. Vaikka Stoianoglon kannatus oli aluksi suurempi, lopulta Sandu julistautui voittajaksi kerättyään noin 54,5 prosentin kannatuksen.
Ennen vaalien tulosten selvittymistä heräsi huoli Venäjän vaalivaikuttamisesta, sillä poliisi oli paljastanut suuren mittaluokan operaation, jossa Venäjä yritti ostaa yli sadantuhannen moldovalaisen äänet vaaleissa. Tämä herätti pohdintaa siitä, kuinka vahvasti ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan Moldovan poliittiseen tilanteeseen.
Sandu korosti äänestäessään yhtenäisyyden, rauhan ja itsenäisyyden merkitystä, kun taas Stoianoglo puhui harmonisten suhteiden luomisesta sekä idän että lännen kanssa. Näiden kahden ehdokkaan välillä käytiin tiukka kamppailu, joka päättyi lopulta Sandun voittoon.
Vaikka EU-myönteisyys oli vahvasti esillä vaaleissa, Venäjän vaikutusvalta ja painostus yrittivät värittää Moldovan poliittista kenttää. Tämä herätti kysymyksiä siitä, kuinka itsenäinen Moldova todella on päätöksenteossaan ja miten se voi varautua tulevaisuuden haasteisiin.
Äänestysprosessi oli tärkeä askel kohti Moldovan tulevaisuutta, ja kansanäänestys EU-jäsenyydestä osoitti, että suuri osa kansasta kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Tämä luo pohjaa Moldovan ja EU:n väliselle yhteistyölle ja avaa uusia mahdollisuuksia maan kehitykselle.
Kaiken kaikkiaan Moldovan presidentinvaalit olivat merkittävä tapahtuma, joka heijasteli maan poliittista ilmapiiriä ja sen suhdetta sekä länteen että itään. Sandun voitto symboloi kansan halua muutokseen ja linjaa kohti avoimempaa, demokraattisempaa ja itsenäisempää Moldovaa tulevaisuudessa.
