Lähihoitajat nostivat kanteen Kymenlaakson hyvinvointialuetta vastaan palkanmaksun keskeyttämisestä, joka johtui henkilökohtaisista syistä kieltäytyä koronarokotteesta. Neljä lähihoitajaa haastoi hyvinvointialueen oikeuteen, vaatien vahingonkorvauksia menetetyistä palkoista ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.
Haastehakemuksen mukaan lähihoitajat vaativat korvauksia noin 6 600 eurosta 22 400 euroon sekä 12 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä jokainen. Kymenlaakson hyvinvointialue puolestaan kiistää syytteet ja vaatii kanteen hylkäämistä.
Työsuhteessa Kymsoteen vuonna 2022 olleet lähihoitajat joutuivat tilanteeseen, jossa tartuntatautilain määräykset vaativat sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviltä suojausta Covid-19-tautia vastaan. Tämä loi painetta kymsotelaisten rokottamattomille työntekijöille.
Alun perin Kymsoten ohjeistus ei tarjonnut korvaavaa työtä niille, jotka kieltäytyivät rokotteesta muista kuin lääketieteellisistä syistä. Myöhemmin ohjeistusta muutettiin niin, ettei syitä enää eritelty. Lähihoitajien mukaan korvaavaa työtä ei kuitenkaan tarjottu missään vaiheessa.
Kymsote puolustautuu väittäen, että koko toiminta oli pääasiassa asiakas- ja potilastyötä, eikä työtilojen erottelua ollut mahdollista. Sähköinen potilastyö ja puhelintyö siirrettiin ulkoiselle yhtiölle, mikä vaikutti henkilöstön työtilanteeseen.
Tilanne on herättänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta ja työnantajan vastuusta tarjota vaihtoehtoisia työtehtäviä niille, jotka kieltäytyvät rokotteista henkilökohtaisista syistä. Kymenlaakson käräjäoikeudessa asia odottaa ratkaisuaan, ja lähihoitajien oikeusprosessi heijastaa laajempia kysymyksiä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista terveyskriisin aikana.
