Yliedustettuina sosiaalituensaajien joukossa
Yli 260 000 kotitaloutta Suomessa sai sosiaaliturvamaksuja vuonna 2023, tuoreen raportin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Sosiaaliturva maksoi lähes 800 000 euroa vuonna 2023.
Sosiaaliturva on viimesijainen taloudellisen avun muoto, jota maksaa sosiaalivakuutuslaitos Kela. THL:n raportin mukaan etuus myönnettiin useimmiten yksin asuville ja erityisesti miehille tässä tilanteessa. Raportti osoitti, että nuoret aikuiset iässä 18-24 olivat yliedustettuina sosiaaliturvaetuuksien saajien joukossa.
THL totesi, että kasvanut tarve tällaisille eduille johtui pitkittyneestä työttömyydestä. Lisäksi virasto huomautti, että etuuksia saavilla on usein terveysongelmia.
Pääministeri Petteri Orpon (Kokoomus) hallitusohjelma pyrkii kattaviin uudistuksiin sosiaaliturvajärjestelmässä ja pyrkii puolittamaan etuuden saajien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on vaatinut etuuden leikkaamista edelleen, elleivät saajat täytä tiettyjä velvollisuuksia, mukaan lukien työhakemusten jättäminen.
Viraston raportissa ehdotettiin kolmea tapaa, joilla Suomi voisi uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää tavoitteenaan korostaa sen tarkoitusta viimesijaisena etuutena.
Asumistuen lisäosa
Ministeriön työryhmä on ehdottanut asumistuen lisäosan luomista nykyisten asumistuen etuuksien täydentämiseksi. Se olisi tulojen mukaan määräytyvä etuus, jota maksettaisiin vähävaraisille kotitalouksille kohtuullisten kustannusten kattamiseen.
THL totesi tiedotteessa, että asumistuen lisäosa korostaisi selvästi asumiskustannusten tärkeää roolia ihmisten taloudessa. Se sanoi, että tällaisen edun luominen lisäisi asumistuen menojen kasvua, mutta vähentäisi myös sosiaaliturvaetuuksien saajien määrää.
”Pidemmällä aikavälillä se voisi vaikuttaa asuntopolitiikkaan”, sanoi THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen tiedotteessa.
Terveyspalvelujen maksukatot
THL:n toinen näkökulma koski terveyspalvelujen maksukattoja. Kun henkilö käyttää tietyn määrän terveyspalveluja, ne tulevat maksuttomiksi.
Työryhmä on ehdottanut, että maksukattoja valvottaisiin automaattisesti ja digitaalisesti. Tällä hetkellä katon seuranta jää potilaiden maksettavaksi.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut terveyspalvelujen maksukattojärjestelmän automatisointia.
Konsultaatiot nuorten aikuisten kanssa
Työryhmän mukaan sosiaaliturvaa saavien nuorten aikuisten, jotka ovat myös velvollisia hakemaan lisäkoulutusta, tulisi olla velvollisia ottaa yhteyttä Kelaan – tai nimettyyn nuorisopalveluntarjoajaan – neljän peräkkäisen etuuden saamisen jälkeen. Poikkeukset tähän sääntöön koskisivat niitä, jotka suorittavat asepalvelusta tai opiskelevat.
Suunnitelma sisältäisi nuorten aikuisten estämisen, jotka eivät täytä velvollisuutta, hakemasta lisää sosiaaliturvaa.
Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan nuorten tavoittaminen on vaikeaa, erityisesti kun he ovat saaneet sosiaaliturvaa pitkään.
”Tämä helpottaisi myös ohjaamista oikeiden palvelujen pariin”, Korpela sanoi tiedotteessa.
