Marburg-virus Ruandassa: Suomalaistutkijan rohkea seikkailu
Helsingin yliopiston professori Tarja Sironen ja hänen tutkimusryhmänsä koki jännittäviä hetkiä joulukuussa itäisessä Afrikassa, tarkemmin Ruandassa. Maassa oli puhjennut Marburg-virukseen liittyvä taudinpurkaus, laajin lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Viruksen kantaja oli saanut tartunnan 66 ihmistä, joista 15 oli menehtynyt.
Marburg-virus leviää hedelmälepakoista, ja tutkijat tunsivat hyvin sen alkuperän. Sironen ryhmineen päätti lähteä pyydystämään lepakoita kyseisen luolan lähistöltä. Tämä matka ei ollut Sironenille mikään arkipäiväinen reissu, vaan varmasti yksi pelottavimmista, mitä hän oli tehnyt. Hän on erikoistunut uhkaavien infektiotautien tutkimukseen ja tutkii zoonooseja eli eläimistä ihmisiin siirtyviä tauteja, kuten Marburgin tautia.
Vaarallinen tehtävä: Lepakoiden pyydystys ja taudin torjunta
Sironen kertoo huolellisesta valmistautumisesta ennen lepakoita pyydystävää retkeään. He tiesivät, miten toimia luolan suulla ja miten pukeutua, jotta virus ei tarttuisi heihin eikä leviäisi heidän kauttaan. Tutkimusryhmä otti lepakoista näytteitä ja antoi niiden jatkaa matkaansa. Myös Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC oli aloittamassa samankaltaista tutkimusta kyseisellä alueella.
Vaikka taudinpurkaus Ruandassa oli saatu hallintaan, lepakot olivat levinneet uusille alueille maassa. Sironen kertoi tutkimuksistaan Ylelle Kenian pääkaupungissa Nairobissa, jonne hän oli juuri palannut Tansaniasta, jossa virus oli sairastuttanut ihmisiä Ruandan jälkeen. Tansaniassa oli jo kuollut kahdeksan ihmistä Marburgin tautiin, eikä tilanne ollut vielä ohi.
Maailmanlaajuinen ongelma: Zoonoosien huippuaika
Sironen kertoo, että maailmassa eletään tällä hetkellä zoonoosien huippuaikaa. Ennen Marburg-virusta Afrikassa levisi M-rokko, ja koronapandemia on tuore muistutus siitä, miten nopeasti taudit voivat levitä. Eläimetkin sairastavat paljon, ja Sironen painottaa, että tämä on globaali ongelma.
Taudinpurkausten ehkäisemiseksi Sironen korostaa varhaista tunnistamista ja kestävää elämäntapaa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, lajikadon estäminen, ylikulutuksen välttäminen ruuantuotannossa sekä eläinten terveyden takaaminen ovat avainasemassa.
Sironen suuntaa pian uudelleen Ruandaan jatkamaan lepakoista otettujen näytteiden tutkimusta. Maailman terveysjärjestön WHO:n koordinoima tutkimus laajenee myös Tansaniaan, missä selvitetään viruksen leviämistä ja tarttumista ihmisiin.
Sironen tekee työtään intohimolla ja asiantuntemuksella, osana laajaa kansainvälistä tutkimusryhmää. Hänen rohkeutensa ja omistautumisensa tartuntatautien torjuntaan ovat korvaamattoman arvokkaita maailmanlaajuisen terveysuhkan keskellä.