Tuoreen tutkimuksen mukaan köyhien perheiden lapsia kiusataan muita lapsia useammin. Aikuisten maailman vääristyneet arvot näyttävät heijastuvan lapsiinkin. Pienituloisimpien perheiden lapset joutuvat tutkimuksen mukaan kiusatuiksi noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin suurituloisimpien perheiden lapset.
Viidesluokkalaisilta kysyttiin, keitä heidän luokallaan oli kiusattu. Kun tietoja verrattiin perheiden tulotasoon, huomattiin, että pienituloisimpien perheiden lapset joutuvat kiusatuiksi noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin suurituloisimpien perheiden lapset. Maahanmuuttajaperheiden lapsia kiusataan suurin piirtein yhtä paljon kuin köyhien perheiden lapsia.
Kun koululaisilta kysyttiin syitä kiusaamiseen, useimmin nimettiin kiusatun oma toiminta, etninen tausta tai koulumenestys. Usein syyksi mainittiin myös vaatetus, joka voi viitata erilaisiin tai epämuodikkaisiin vaatteisiin.
Vaatteiden, kenkien, hajusteiden ja muun bränditavaran merkitys on suuri. Osa nuorista ottaa mallia sosiaalisen median vaikuttajista, jotka mainostavat kalliita brändituotteita.
Rikkaat vanhemmat saattavat ostaa luksustavaraa lapsilleen, ehkä korvatakseen kiireisen työnsä aiheuttamaa poissaoloa. Toiset lapset voivat vaatia itselleen samoja tuotteita, kun kerran muillakin on. Köyhimpien perheiden lapsille luksustuotteista tulee haaveiltu pikatie onneen, ja se voi ruokkia varastelua tai jopa vaatteiden ryöstämistä kaverin yltä. Toisaalta osa nuorista on itsetuntoisesti kulutuskriittisiä.
Lasten ongelmat heijastavat aikuisten maailmaa. Suomalaisten tuloerot olivat pienimmillään vuosina 1975–1995. Sen ajan luokkakuvissa lapset näyttivät siltä kuin olisivat asioineet samassa vaatekaupassa, niin kuin usein olivatkin. Nykyään niin tulot kuin kulutusmahdollisuudetkin ovat jakautuneet paljon enemmän.
Tilanne uhkaa pahentua. Viime keväänä lapsi- ja perhejärjestöt vetosivat hallitukseen, jonka taloustoimet ovat järjestöjen mukaan sysäämässä 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle siellä jo olevien 122 000 lapsen seuraksi. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että perheen tulotaso vaikuttaa jo 11-vuotiaiden lasten sosiaaliseen asemaan ja sitä kautta itsetuntoon.
Tällaista kehitystä vastaan tulee toimia kiinnittämällä huomiota lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen, mutta myös haastamalla kulutuskiihkoista nuorisokulttuuria. Fiksu ei tarvitse luksusta, on tässä ajassa hyvä viesti vastuulliselta somevaikuttajalta.
