Kuka tutkii eniten uutta teknologiaa?
Kukaan ei ole niin aktiivinen uuden teknologian tutkimuksessa kuin kiinalaiset. Tämä on paradoksi Norjalle, väittää tutkija. Kiinan tutkimus uudessa teknologiassa ylittää kaikkien muiden maiden tutkimuksen laajuudessa. Tämä voi johtaa mullistaviin innovaatioihin.
Vuodesta 2002 lähtien tutkijat Australiassa ovat kartoittaneet kaiken kriittisesti tärkeän teknologian tutkimuksen. 64 tutkimusaluetta on tarkasteltu, kuten puolustus, avaruus, energia, tekoäly, robotiikka ja kvantiteknologia. Tutkijat ovat analysoineet 10 prosenttia eniten siteeratuista tutkimusartikkeleista vuoteen 2023 mennessä. Nämä ovat artikkeleita, joiden oletetaan vaikuttavan eniten omalla alallaan. Australiassa sijaitsevan strategisten tutkimusten instituutin (Aspi) löydökset osoittavat merkittävän roolinvaihdon:
– Ensimmäisinä vuosina Yhdysvallat oli maailman johtava 60:stä 64:stä teknologiasta, kun taas Kiina johti vain kolmella alueella.
– Nyt Kiina on maailman johtava 57:stä 64:stä teknologiasta, kun taas Yhdysvallat on laskenut seitsemään. ”Nämä uudet tulokset paljastavat hämmästyttävän muutoksen tutkimuksen johtajuudessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana suurten Indo-Tyynenmeren talouksien suuntaan, johtuen Kiinan poikkeuksellisesta menestyksestä”, raportin kirjoittajat toteavat.
Tutkimus on teknologisten edistysaskelten perusta. Luvut osoittavat, kuinka paljon kukin maa sijoittaa tutkimukseen ja mitkä ovat niiden tavoitteet. Ne antavat myös viitettä siitä, missä voi odottaa tieteellisiä ja teknologisia läpimurtoja Aspi-tutkijoiden mukaan. Onko siis oikein sanoa, että Kiina on paljon muita maita edellä uuden teknologian kehittämisessä?
– Ei, vastaa Gunnar Sivertsen. Hän on tutkija Pohjoismaisessa innovaatioiden, tutkimuksen ja koulutuksen instituutissa (NIFU). ”Tämä on enemmän mittaus laajuudesta”, hän sanoo Aftenpostenille. ”Siteeraukset antavat kuvan vaikutusvallasta tutkimuksen sisällä. Mutta ne eivät kerro paljonkaan vaikutuksesta yhteiskuntaan tai teknologian todelliseen käyttöön”, Sivertsen sanoo.
Maa voi olla teknologian edelläkävijä, vaikka julkaistujen töiden määrä olisi vähäinen. Mutta Aspin luvut kertovat paljon tutkimuksen määrästä. ”Luvut kertovat siitä, että Kiinan tutkimus on tullut entistä merkittävämmäksi myös muulle maailmalle”, Sivertsen huomauttaa. Hän korostaa: tämä on paradoksi Norjalle. Tutkimuksemme on yhä enemmän riippuvainen yhteistyöstä tai kommunikaatiosta kiinalaisen tutkimuksen kanssa. Samalla puhutaan paljon siitä, että meidän pitäisi lopettaa yhteistyö Kiinan kanssa turvallisuuspoliittisista syistä.
Aspin tutkijat uskovat, että Kiina voi saada monopolin useilla puolustusalan teknologioilla, kuten lennokeilla ja satelliiteilla. Sama pätee niin kutsuttuihin cobotteihin (yhteistyöroboteihin). Nämä ovat robotteja, jotka voivat työskennellä rinnakkain ihmisten kanssa. Raportti analysoi sekä lyhyen että pitkän aikavälin trendejä. Historiallinen analyysi antaa tutkijoiden mukaan käsityksen siitä, mitkä maat todennäköisesti edistävät innovaatioita ja uusia läpimurtoja.
Joitakin kehityssuuntauksia:
– Yhdysvallat, jonka raportin mukaan menettää otettaan, johtaa seitsemässä teknologiassa. He ovat hyviä muun muassa kvanttilaskennassa ja lääketieteellisissä vastatoimissa.
– Kiinan tutkimusjohto kasvaa erityisesti tekoälyssä, tietojenkäsittelyssä ja bioteknologiassa, erityisesti synteettisessä biologiassa.
– Intia menestyy paremmin kuin ennen. Maa sijoittuu viiden parhaan joukkoon 45 teknologiassa. Sen sijaan Iso-Britannia kokee taantumaa ja on nyt viiden parhaan joukossa vain 36 teknologiassa.
– EU-maat yhdessä suoriutuvat kilpailukykyisesti, ja Saksa on selvästi johtava.
– Etelä-Korea on ohittamassa Japanin useilla alueilla, kun taas Iran osoittaa vahvuuttaan puolustusvoimille tärkeillä teknologioilla.
Mutta kuka käyttää eniten rahaa tutkimukseen? Kiina on vuosien varrella lisännyt tutkimus- ja kehitysmäärärahojaan. Mutta vaikka Yhdysvaltojen etumatka onkin pienentynyt, ei enää näytä siltä, että Kiina pääsee kiinni rahakilpailussa.
Virallinen amerikkalainen raportti tästä keväästä osoitti, että Yhdysvalloilla on edelleen etumatka, kokonaiskulut olivat 806 miljardia dollaria, kun taas Kiina käytti 668 miljardia dollaria. Tämä ovat vuoden 2021 lukuja, tuoreimmat tiedot raportissa saatavilla.
Maailman tutkimuskeskus? Kiinan tiedeakatemia (CAS) luokitellaan yhdeksi maailman johtavista tutkimuslaitoksista, monien mielestä jopa kaikkein parhaaksi. Akatemiassa on 61 700 tutkijaa, noin 60 000 opiskelijaa ja yli 113 instituuttia. Aspin raportin mukaan CAS on yksin johtava 31:stä 64:stä teknologiasta, mukaan lukien energia- ja ympäristöteknologia, koneoppiminen ja edistynyt robotiikka.
Mutta CAS ei ole yksin Kiinassa. Puolet maailman suurimmista tutkimuslaitoksista (mitattuna osuutena tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista) sijaitsee Kiinassa. Tämä mukaan Nature Index 2024:stä. Kuva: Tuntematon valokuvaaja / Wikipedia
