Valtakunnan laajuisessa mielenosoituksessa NATOa vastaan Lontoossa
Norjan puolustuskomission pitkän aikavälin suunnitelmassa vuodelle 2023, joka on hyväksytty lähes yksimielisesti eduskunnassa, Norja on nimetty johtajaksi tulevassa sodassa Venäjää ja Kiinaa vastaan arktisella rintamalla.
Yhdysvallat, liittolaisemme, on nimennyt Kiinan päävihollisekseen. Venäjän heikentäminen on ensimmäinen askel kohti lopullista konfrontaatiota Kiinan kanssa. Norjassa meillä on 12 sotilastukikohtaa, joita Yhdysvallat voi käyttää nopeasti tulevassa sodassa.
Viime viikkojen Forsvarets Forum -lehdestä mainittakoon:
Nammo antaa Ukrainalle reseptin norjalaisten kranaattien valmistukseen
Norjalainen puolustusteknologia jaetaan Ukrainan kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että Nammon Raufossissa kehittämät kranaatit valmistetaan nyt Ukrainassa.
Naton valvontalentokoneet operoivat Ryggen lentotukikohdasta
AWACS-lentokoneet toimivat ilmassa komento- ja hallintayksikkönä. Nyt Naton ”taivaan silmät” toimivat Ilmavoimien päämajasta.
Huomisen sotilas on kestävä ja sopeutumiskykyinen
Enemmistö tulevaisuuden sotilaista toimii ympäristössä, joka on monimutkaisempi ja tappavampi kuin koskaan aiemmin. (Forsvarets Forum 24, 23 ja 22 elokuuta)
Oikein, artikkelini ei käsitellyt Kiinaa sellaisenaan. Miksi tarvitsemme majakoita? Olen täysin samaa mieltä Klepsvikin kanssa siitä, että konkreettinen tietämys Kiinasta ja muista maista on välttämätöntä niiden hallintotavan kritisoimiseksi.
Luetaan: Onko Kiina sosialistinen?
Sen sijaan olen eri mieltä siitä, että vasemmistopuolueiden mielipiteillä Kiinasta ei ole merkitystä. Mitä esimerkiksi ammattiyhdistysmies Galgerud haluaa julistamalla Kiinan kapitalistiseksi, samalla kun Yhdysvallat julistaa Kiinan päävihollisekseen?
”Kovin kritiikki Kiinaa koskaan” on VG:n otsikko 11. heinäkuuta.
”Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo, että Natomaat eivät koskaan aiemmin ole kritisoineet Kiinaa näin voimakkaasti”. ”Kiina haastaa turvallisuutemme ja arvomme”, julistaa Naton huippukokous yhteisessä lausunnossaan. Maat vaativat Kiinaa lopettamaan tukensa Venäjän sotatoimille.
Galgerudin, tässä ilmapiirissä, on sopivaa julistaa Kiina kapitalistiseksi ja siten ”aitojen sosialistien” viholliseksi.
Klepsvik kuvailee aivan oikein Kiinan ideologiaa suhteessa maailmantilanteeseen ennen vuotta 1980 epärealistiseksi ja käsittämättömäksi. Käsitys siitä, että Neuvostoliitto aloittaisi kolmannen maailmansodan, idea, jonka AKP kopioi Kiinasta, löysi hedelmällisen maaperän edistyksellisessä nuorisoliikkeessä, jossa 1950-luvulla kasvaneet olivat saaneet koko kasvatuksensa itäisen uhan vaarasta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olin varma, että idea ei enää päde.
Rødts istuu nyt eduskunnassa. He ovat työskennelleet ahkerasti Norjan sotilasvoiman vahvistamiseksi. Rødtsin edustajat puolustusvaliokunnassa (2022/23) esittivät panoksensa Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelmassa Norjan puolustuskyvyn vahvistamiseksi.
”Valiokunta viittaa edustajien Bjørnar Moxnesin ja Seher Aydarin esitykseen vahvistaa Norjan kansallista puolustuskykyä maalla, merellä ja ilmassa. Valiokunta huomauttaa, että edustajien esitys sisältää yhteensä kahdeksan eri ehdotusta”.
Norge on ollut liittolainen Yhdysvaltojen kanssa toisesta maailmansodasta lähtien ja Naton sotilasliiton jäsen perustamisestaan vuonna 1949 asti. Atlantin komitea ja Ihmiset ja Puolustus perustettiin heti sodan jälkeen varmistamaan kansalaisten tuki Norjan ulko- ja puolustuspolitiikalle. Vardøssa oleva vakoiluradar on ollut olemassa 1950-luvulta lähtien ja sitä päivitetään jatkuvasti. Radari on Yhdysvaltain kehittämä edistyksellinen kuuntelulaitteisto. Rødts harjoittama politiikka, joka sivuuttaa nämä realiteetit ja argumentoi ikään kuin Norja olisi vapaa ja riippumaton. Rødts on kannattanut aseistautumista Norjassa, mikä on historiallisesti ja teoreettisesti tärkeää tutkia ja oppia siitä.
Onko sellaista kuin Nato-sosialisti, mitä se tarkoittaa, Klepsvik? Eikö sosialistin, joka on Naton kannattaja, ole ristiriitaista?
Antimilitarismin liike alkoi organisoitua ensimmäisen maailmansodan aikana ja se juontuu työväenliikkeestä ja naisliikkeestä. 8. maaliskuuta 1915 Venäjän Aleksandra Kollontai piti puheen rauhan puolesta Oslossa. Se oli alkusoitto 8. maaliskuuta tapahtuville tapahtumille täällä maassa. 8. maaliskuuta 1917 naiset osoittivat mieltään Pietarissa sodan vastustamiseksi ja leivän puolesta, ja se oli alkusoitto Venäjän vallankumoukselle. Ajatellaanpa, jos ammattiyhdistysjohtajat johtaisivat taistelua Norjan militarisoitumisen kansan kannatuksen hillitsemiseksi! Kuka nyt palauttaa rauhanliikkeen?
Gro Finne
