Perussuomalaisten strategia Ylen politisoimiseksi
Perussuomalaiset ovat viime vuosina tehneet merkittäviä toimia pyrkiessään muuttamaan Ylen poliittiseksi taistelukentäksi. Kriitikot ovat huolissaan perinteisen median luottamuksen horjuttamisesta uudenlaisen populismin myötä. Radikaali populismi on ottanut strategian, jossa perinteisen median luotettavuutta pyritään heikentämään, ja tähän liitetään vertauksia entisen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaan viestiä. Poliittinen strategia Ylen kohdistamiseksi
Suomessa tämä taktiikka on otettu käyttöön Perussuomalaisten toimesta, jonka juuret juontavat takaisin vuoden 2011 vaaleihin, jolloin puolue nousi Suomen kolmanneksi suurimmaksi. Entinen perussuomalainen kansanedustaja Kimmo Kivelä väittää, että puolueen johto hyväksyi tietoisen lähestymistavan kohdistaa suomalaiseen julkiseen Yleisradioon poliittista tukea vahvistavana keinona. ”Se oli käytännössä ohjelma julistus – että Perussuomalaisten tulisi tehdä selväksi lausunnoissaan mitä mieltä he ovat Ylestä”, Kivelä totesi. Kivelä väittää, että erilaiset suhtautumistavat Yleen puolueen eri siipien välillä, jotka olivat liittoutuneet joko Timo Soinin tai Jussi Halla-ahon kanssa, olivat osasyy puolueen hajottamiseen vuonna 2017. Kivelän kokemus Ylen painostuksesta
Kivelän mukaan Yle kohtasi historiallisia budjettileikkauksia, jotka on hyväksytty parlamentaarisen työryhmän toimesta. Näitä leikkauksia hän väitti heijastavan pitkäaikaista jatkuvuutta Suomen mediapolitiikassa. Kivelä kertoi olevansa puolueensa parlamentaarisen ryhmän jäsen 2011-2015, ja muistelee keskusteluja Ylen strategisesta kohteeksi ottamisesta. Vaikka mitään virallista päätöstä ei tehty, oli laaja yksimielisyys ”mediakeskustelun valvonnasta”, ja puolueen jäsenet arvostelivat Ylen oletettua puolueellisuutta. Simon Elo, joka johti Perussuomalaisten nuorisojärjestöä tällä aikakaudella, muisti samanlaiset kommentit puolueen kokouksissa. ”Puolueen johdossa vallitsi sävy, että ’tehkää jotain Ylelle'”, Elo sanoi. Näkemyseroja Ylen roolissa
Perussuomalaisten hajottua vuonna 2017, monet kokevat Ylen politisoimisen olleen tekijä hajoamisessa, kun taas toiset vähättelevät sen merkitystä. Elo kuitenkin väittää, että konflikti Ylestä heijastaa syvempää ideologista jakoa. ”Halla-ahon siiven kohdalla Ylen kritisointi liittyi median muuttamiseen työkaluksi heidän maailmankuvansa ja ideologiansa edistämiseksi”, hän väitti. Elo ja muut huomauttavat, että jotkut puolueen jäsenet tukivat vaihtoehtoisia mediaplatformeja, kuten äärioikeistolainen MV-lehti, korostaen siten muutosta arvoissa, jotka liittyvät lehdistönvapauteen ja demokratiaan.
Suomessa tämä taktiikka on otettu käyttöön Perussuomalaisten toimesta, jonka juuret juontavat takaisin vuoden 2011 vaaleihin, jolloin puolue nousi Suomen kolmanneksi suurimmaksi. Entinen perussuomalainen kansanedustaja Kimmo Kivelä väittää, että puolueen johto hyväksyi tietoisen lähestymistavan kohdistaa suomalaiseen julkiseen Yleisradioon poliittista tukea vahvistavana keinona. ”Se oli käytännössä ohjelma julistus – että Perussuomalaisten tulisi tehdä selväksi lausunnoissaan mitä mieltä he ovat Ylestä”, Kivelä totesi. Kivelä väittää, että erilaiset suhtautumistavat Yleen puolueen eri siipien välillä, jotka olivat liittoutuneet joko Timo Soinin tai Jussi Halla-ahon kanssa, olivat osasyy puolueen hajottamiseen vuonna 2017.
Kivelän kokemus Ylen painostuksesta
Kivelän mukaan Yle kohtasi historiallisia budjettileikkauksia, jotka on hyväksytty parlamentaarisen työryhmän toimesta. Näitä leikkauksia hän väitti heijastavan pitkäaikaista jatkuvuutta Suomen mediapolitiikassa. Kivelä kertoi olevansa puolueensa parlamentaarisen ryhmän jäsen 2011-2015, ja muistelee keskusteluja Ylen strategisesta kohteeksi ottamisesta. Vaikka mitään virallista päätöstä ei tehty, oli laaja yksimielisyys ”mediakeskustelun valvonnasta”, ja puolueen jäsenet arvostelivat Ylen oletettua puolueellisuutta. Simon Elo, joka johti Perussuomalaisten nuorisojärjestöä tällä aikakaudella, muisti samanlaiset kommentit puolueen kokouksissa. ”Puolueen johdossa vallitsi sävy, että ’tehkää jotain Ylelle'”, Elo sanoi. Näkemyseroja Ylen roolissa
Perussuomalaisten hajottua vuonna 2017, monet kokevat Ylen politisoimisen olleen tekijä hajoamisessa, kun taas toiset vähättelevät sen merkitystä. Elo kuitenkin väittää, että konflikti Ylestä heijastaa syvempää ideologista jakoa. ”Halla-ahon siiven kohdalla Ylen kritisointi liittyi median muuttamiseen työkaluksi heidän maailmankuvansa ja ideologiansa edistämiseksi”, hän väitti. Elo ja muut huomauttavat, että jotkut puolueen jäsenet tukivat vaihtoehtoisia mediaplatformeja, kuten äärioikeistolainen MV-lehti, korostaen siten muutosta arvoissa, jotka liittyvät lehdistönvapauteen ja demokratiaan.
Perussuomalaisten hajottua vuonna 2017, monet kokevat Ylen politisoimisen olleen tekijä hajoamisessa, kun taas toiset vähättelevät sen merkitystä. Elo kuitenkin väittää, että konflikti Ylestä heijastaa syvempää ideologista jakoa. ”Halla-ahon siiven kohdalla Ylen kritisointi liittyi median muuttamiseen työkaluksi heidän maailmankuvansa ja ideologiansa edistämiseksi”, hän väitti. Elo ja muut huomauttavat, että jotkut puolueen jäsenet tukivat vaihtoehtoisia mediaplatformeja, kuten äärioikeistolainen MV-lehti, korostaen siten muutosta arvoissa, jotka liittyvät lehdistönvapauteen ja demokratiaan.
