Kaikki Suomen suuret uutisjulkaisut ja monet alueelliset lehdet antavat laajaa palstatilaa Yhdysvaltain presidentinvaaleille. Iltalehti kirjoittaa, että riippumatta äänestyksen lopullisesta tuloksesta vaalien vaikutukset tuntuvat välittömästi ympäri maailmaa – myös Suomessa. Lehden mukaan Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista kaupasta aina turvallisuuspolitiikkaan asti. Esimerkiksi pörssit reagoivat nopeasti vaalitulokseen. Yleensä republikaanien voitto on nostanut pörssiä, mutta Donald Trumpin tapauksessa on varauksia. Iltalehti huomauttaa, että uuden presidentin valitsemat tarkemmat politiikat ja nimitykset alkavat valua julki siirtymäkauden aikana. Iso kuva ei kuitenkaan muutu ennen tammikuuta, jolloin presidentti astuu virkaan. Suomessa presidentti Alexander Stubb on sanonut, että maan johto on jo valmistautunut molempiin vaalituloksiin. Iltalehti näkee, että Kamala Harrisin mahdollinen valinta todennäköisesti johtaa ennakoitavampiin politiikkoihin pitkällä tähtäimellä, mutta lyhyellä aikavälillä monet hänen kantansa ovat kysymysmerkki. Mutta, kirjoittaa Iltalehti, jos Trump voittaa ja alkaa ajaa tuontitulleja, suomalaiset yritykset tulevat kärsimään. Tämä puolestaan voi vaikuttaa epäsuorasti suomalaisten omistajien elämään esimerkiksi korkeampien korkojen kautta. Ehkä Suomelle merkittävin kysymys vaaleissa liittyy turvallisuuspolitiikkaan ja Ukrainaan. Trump tunnetaan Naton kriitikkona, joka ei ole suoraan sitoutunut tukemaan Ukrainaa sen taistelussa Venäjää vastaan. Yle esittää CBS:n vaalivalvojaiset Yle Areenassa. Katso täältä keskiyöhön Suomen aikaa keskiviikkona. Vaalikampanjaoppeja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 40-jäseninen valtuuskunta on Yhdysvalloissa seuraamassa Kamala Harrisin kampanjaa. Helsingin Sanomat soitti SDP:n puoluesihteerille Mikkel Näkkäläjärvelle keskiviikon varhaisina tunteina Suomen aikaa päivitystä siitä, miten vaalit etenivät ja mitä valtuuskunta saattoi oppia kampanjasta. Näkkäläjärvi itse on ollut amerikkalaisten äänestäjien ovilla yhdessä Harrisin kampanjatyöntekijöiden kanssa. Hän sanoi huomanneensa, että suurin osa äänestäjistä oli kiinnostunut arkipäivän kotimaisista asioista. Ulkopolitiikka ei noussut esiin keskusteluissa paljoa, lukuun ottamatta Lähi-itää, hän sanoi. HS kysyi Näkkäläjärveltä, nähdäänkö SDP:n kampanjavapaaehtoisia koputtamassa ovia ja vastaamassa puhelimeen Suomen tulevissa vaaleissa. ”Se jää nähtäväksi, mutta täällä olevat valtuuskunnan jäsenet vaikuttavat innostuneilta. On ehkä ajateltu, että monille suomalaisille on henkinen este, voiko mennä tuntemattoman ovelle koputtamaan tai soittamaan. Olen huomannut, että ihmiset, jotka ovat tehneet sitä, suhtautuvat siihen varsin myönteisesti.” Katsomalla naapurin maksua Suomessa kaikkien verotiedot ovat osittain julkisia. Julkinen tieto sisältää esimerkiksi veronalaisen tulon ja pääomatulon yksilöille. Kuten aiempina vuosina, verotiedot vuodelta 2023 julkaistaan torstaina. Tuoreen Uutissuomalaisen uutisryhmän tekemän kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista pitää nykyistä verotietojen julkistamisen määrää oikeana. Kyselyn mukaan 49 prosenttia katsoo, että nykyinen verotietojen julkistamisen taso on oikea, 20 prosenttia haluaisi nähdä enemmän tietoja, kun taas 16 prosenttia haluaisi rajoittaa julkistamista edelleen. Veronmaksajien liiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan USU:n kysely vahvistaa näkemystä siitä, ettei kansalaisilta ole todellista painetta muuttaa järjestelyä. Verohallinnon julkiset verotiedot näyttävät vain verotettavan tulon. Niitä ei voida käyttää henkilön tarkan palkan tai kokonaispääomatulon määrittämiseen. Julkinen pääsy verotietoihin Suomessa tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi pyytää verohallintoa antamaan verotietoja kenestä tahansa. Media julkaisee vuosittain myös julkisuuden henkilöiden veronalaisen tulon määrän. Lehtisen mukaan verotietoihin liittyvä keskustelu liittyy suurelta osin tähän mediasaavutettavuuteen. ”Yleisesti hyväksytään, että yhteiskunnallisia päätöksiä tekevien ihmisten verotiedot tulisi julkaista. Korkeimmin ansaitsevien ihmisten nimien julkaisu on myös ymmärrettävää,” hän kertoi USU:lle. Lehtinen sanoo, että hän itse kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka paljon veroja on maksettu. ”Kiinnitän huomiota siihen, kuka on maksanut eniten veroja. Se on päivä, joka juhlistaa ihmisiä, jotka ovat antaneet paljon yhteiseen hyvään.” Rajaspekulaatio Suomen itäraja on pian ollut suljettuna vuoden, eikä Ilta-Sanomien mukaan Suomen hallitus suunnittele sen avaamista lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi uhanalainen uudelleen aloittaminen ja aiemmin nähty instrumentalisoitu maahanmuuton laajentuminen pidetään yhä todennäköisenä. IS kuitenkin raportoi, että sen lähteiden mukaan, jos uhka-arviointi muuttuu ja hallitus päättää kokeilla itärajan avaamista, tämä tapahtuu talvella kevään sijaan. Useat lähteet vahvistivat lehdelle, että kun liikenne itärajan yli palautuu, vain yksi rajanylityspaikka avataan. IS:n mukaan ajoitus johtuu lumen ja talvisten sääolosuhteiden yleisestä tilanteesta. Lumi ei ainoastaan vaikeuta ihmisten liikkumista maaston ulkopuolella rajanylityspaikkojen ulkopuolella, vaan se myös mahdollistaa ihmisten virran paremman hallinnan sekä Venäjällä että Suomessa. Tästä syystä olisi järkevämpää suorittaa koe talvella, jos päätetään niin tehdä. Kuitenkin talviolosuhteet kantavat myös riskin siitä, että rajalle saapuvilla maahanmuuttajilla ei todennäköisesti ole asianmukaista vaatetusta pohjoismaisen maan talveen. Suomella on velvollisuus auttaa avuntarpeessa olevia. Hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä edes yrittää avata yhtäkään rajanylityspaikkaa. Päätös on suurelta osin rajavartiolaitoksen tilannekuvalle ja tiedustelulle. Tilannetta seurataan jatkuvasti ja arvioidaan. Hallitus testasi viimeksi Vaalimaan ja Niralassa sijaitsevien rajanylityspaikkojen avaamista 12. joulukuuta 2023 huonoin tuloksin, sillä Venäjä aloitti heti ihmisten massoituksen rajalle. Hallitus ei halua edes kokeilla rajanylityspaikan avaamista, jos sama tilanne syntyy tällä kertaa. IS:n mukaan ihmisiä on valmiina lähtemään itärajalle, erityisesti Moskovasta ja Pietarista. Suurin uhka on kuitenkin ei niinkään niillä ihmisillä, jotka jo ovat Venäjällä, vaan niillä määrillä, joita Venäjä voi nopeasti massauttaa kolmansista maista. Talviurheilukauden käynnistyminen Hufvudstadsbladet kehottaa lukijoitaan laittamaan luistimet jalkaan ja ottamaan sukset esiin. Kylmän sään saapuessa talvikausi on alkanut neljässä paikassa Helsingin metropolialueella. Tiistaina Espoo avasi kolme keinotekoista luistelukenttää kaupungin asukkaiden iloksi. Ne sijaitsevat Tapiola Ice Parkissa, Säterinniityssä Leppävaarassa ja Laaksolahden urheilupuistossa. Vantaa avasi myös ensimmäisen luistelukentän Hakunilan urheilupuistossa. Luistelukausi alkaa toden teolla perjantaina 8. marraskuuta, kun Tapiolan luistinvuokraamo ja kahvila aukeavat. Alueelle viikonloppuna satanut ensilumi on sulanut monin paikoin. Siitä huolimatta lunta kertyy Hakunilaan, kun Vantaan kaupungin liikuntapalvelut aloittivat lumitykin käytön viime viikolla. Tavoitteena on avata ensimmäinen hiihtolatu isänpäivään mennessä, joka on sunnuntaina. Maanantaina Espoon Oittaalla virkamiehet poistivat pressun noin 4 000 kuutiometrin kokoisesta keinotekoisesta lumikasasta, jonka kaupunki teki helmikuussa säästääkseen sen syksyn ensimmäisiä hiihtolatuja varten. Ensimmäisen 600-750 metrin pituisen radan odotetaan olevan valmiina toivottamaan hiihtäjät tervetulleiksi viikon lopussa. Saadaksesi viikoittaisen yhteenvedon Suomen tärkeimmistä uutisista ja Yle Areena -vinkin, tilaa Ylen uutiskirje Yle-tunnuksellasi.
