Helsingin Sanomat on yksi lehdistä, jotka raportoivat, että Venäjän Suomen-suurlähetystö on lähettänyt virallisen diplomaattisen muistion Suomen ulkoministeriölle Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin jälkeen Suomessa. Venäjän suurlähetystö kertoi sähköpostitse HS:lle, ettei ollut saanut virallista ilmoitusta Suomen ulkoministeriöltä toimenpiteestä. Muistio ilmaisee suurlähetystön mukaan ”vahvan protestin Suomen viranomaisten toimia kohtaan” ja pyytää tarkastamaan Suomen Keskusrikospoliisin tekemät päätökset. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että tähän mennessä Suomessa takavarikoitujen omaisuuserien arvo, mukaan lukien kiinteistöt, on 35,5 miljoonaa euroa. Päätös omaisuuden takavarikoinnista tehtiin viime viikon torstaina.
Venäjän Suomen-suurlähetystö sanoo vastaanottaneensa omaisuuserien luettelon vasta tämän viikon tiistaina. Suurlähetystön mukaan puolet omaisuudesta on diplomaattista omaisuutta, koska niitä ”käytetään virallisissa ja edustustarkoituksissa suurlähetystössä”. Keskusrikospoliisi on ilmoittanut, että diplomaattista asemaa nauttivat omaisuuserät on suljettu takavarikoinnin ulkopuolelle. Takavarikot seuraavat Haagin kansainvälisen välimiesoikeuden päätöstä. Sen mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaiselle energiayhtiö Naftogazille yli viisi miljardia euroa korvauksena Krimin miehityksestä. Iltalehti kertoo, että Venäjän ulkoministeriön edustaja Maria Zaharova uhkasi tiistaina Suomea vastatoimenpiteillä Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin vuoksi. IL viittasi Tassin uutistoimiston raporttiin, jossa lainattiin Zaharovaa sanomalla: ”Suomen toimien oikeudellinen arviointi tehdään vastauksen jälkeen pyyntöihimme. Mihinkään laittomiin päätöksiin ei vastata.” Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov vahvisti myös tiistaina, että Venäjä aikoo haastaa oikeudellisesti Suomen päätöksen omaisuuden takavarikoinnista.
Verokorttimuutokset
Uusi Suomi -verkkopalvelu muistuttaa lukijoita siitä, että vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan vuoden alusta ja että korttien tulorajat lasketaan nyt koko vuoden ajalta. Tähän asti verokortit ovat tulleet voimaan helmikuun alusta. Päivi Ylitalo, Verohallinnon vanhempi menettelyvirkailija, sanoo, että muutos on tarkoitettu helpottamaan ihmisten veroprosenttien ja tulorajojen seuraamista. ”Oman havaintomme ja saamamme palautteen perusteella 11 kuukauden tuloraja verokortissa on vaikea ymmärtää asiakkaille. Noin puolet saamistamme yhteydenotoista Verohallintoon liittyy verokortteihin”, Ylitalo sanoi tiedotteessa tällä viikolla. Vuoden 2025 verokortit ovat saatavilla Verohallinnon OmaVero-verkkopalvelussa joulukuun puolivälistä lähtien. Ylitalon mukaan verokorttimuutos myös tehostaa palkanmaksua yrityksissä.
Työvoimapula
Ilta-Sanomat tutkii, mitkä Suomen talouden sektorit kärsivät eniten pätevien työntekijöiden puutteesta. IL kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa on suurin tarve sairaanhoitajille, yleislääkäreille, varhaiskasvatuksen opettajille, sovelluskehittäjille, hitsaajille, vartijoille, psykologeille, kaivinkoneenkuljettajille ja sosiaalityön asiantuntijoille. Digitaaliset taidot ja osaaminen asiakaspalvelussa, lääketieteessä, verkostoitumisessa, opetuksessa ja kielissä ovat mukana tarvittavien kykyjen joukossa. Uudenmaan alueella, johon kuuluu pääkaupunki, työntekijöitä puuttuu muun muassa ensiavun taitoja, opetusta ja lääketieteellistä hoitoa, monikulttuurisessa ympäristössä työskentelemisen taitoja ja digitaalisia taitoja. Alue tarvitsee esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, ravintola- ja catering-työntekijöitä. Lehden mukaan Lapissa on erityisen suuri kysyntä sairaanhoitajille, ravintola- ja catering-työntekijöille, maarakennuskoneiden ja kuorma-autonkuljettajille, siivoojille, rakennusmiehille ja hitsaajille.
Viisi asiaa talvirenkaista
Lämpimämpi kuin tavallinen syksy on suosinut suomalaisia autoilijoita tänä vuonna. Koska lähes kesäisten ajokelien jatkuvat, talvirenkaisiin vaihtamisen ajatus ei ehkä vielä ole käynyt monen autoilijan mielessä. Nyt kuitenkin talvi uhkaa yllättää autoilijat. Ennuste loppuviikolle on pakkasista lämpötiloista ja lumisateiden mahdollisuudesta eri puolilla maata. Helsingin Sanomat tarjoaa lukijoilleen viiden kohdan tarkastuslistan talvirengaskauden alkuun. – Vaihda renkaat ajoissa Marraskuun alusta lähtien talvirenkaita on käytettävä, jos sää tai tien olosuhteet sitä vaativat. Koska ennuste lupaa talvisempaa säätä viikon loppua kohden, talvirenkaita saatetaan tarvita hyvinkin pian. – Tarkista, että vanhat talvirenkaasi ovat lainmukaisia Talvirenkaiden pääurien on oltava vähintään 3 mm syviä. Jos käytät nastarenkaita, niissä on oltava kaikki nastat, eikä nastojen määrä saa poiketa yli 25 prosenttia renkaiden välillä. Erotus voi olla suurempi, jos nastojen määrä kussakin renkaassa on vähintään 75 prosenttia vastaavan uuden renkaan nastojen määrästä. – Mieti, ovatko kitka- vai nastarenkaat parempi valinta Uusia talvirenkaita ostaessa kuljettajien on valittava kitka- ja nastarenkaiden välillä. Liikenneturvan koulutusneuvoja Sami Kivilä toteaa, että valinta riippuu ajotarpeista, eikä kysymykseen, ovatko kitka- vai nastarenkaat parempia, ole yhtä oikeaa vastausta. – Normaalit talvirenkaat sopivat sähköautoihin Renkaidenvalmistajilla on erityisiä talvirenkasmalleja sähköautoille. Pitäisikö sähköauton kuljettajan ostaa renkaat, jotka on suunniteltu erityisesti sähköautoille? Kivilä huomauttaa, että ei välttämättä. Hän korostaa, että esimerkiksi sähköauton ja polttomoottoriauton painoero ei välttämättä ole niin suuri, että erilaisia renkaita tarvittaisiin. – Muuta ajotyyliäsi ja nopeuttasi sään mukaan Aamulla, kun lämpötila on lähellä nollaa, tie voi olla paikoittain kuiva ja sileä ja toisaalla jäinen ja liukas. Kuljettajia kehotetaan pitämään nopeudet alhaisina ja lisäämään etäisyyttä ajoneuvojen välille tiellä, kun sää muuttuu talviseksi. ”Ollaan valmiita siihen, että sää ei ole ollut viimeiset kuusi kuukautta”, Kivilä kertoi HS:lle.
