Säännökset eivät vielä tavoita teknologista kehitystä
Useat lennokkilaumojen muodostamat parvet, joissa on lämpökamerat, voivat tulevaisuudessa olla eturintamassa metsäpalojen havaitsemisessa, mutta ensin lainsäädäntö tarvitsee päivityksiä vastatakseen teknologian edistymistä. Lennokit voivat havaita metsäpalot kustannustehokkaasti. Kuva näyttää lennokin leijuvan kaapelin päässä, toimien tilapäisenä tukiasemana muille lennokeille. Kuva: Sami Takkinen / YleLennokkien itsenäinen etsintä ja yhteistyö metsäpalojen havaitsemisessa ja kiertämisessä saattaa kuulostaa tieteiselokuvista tutulta kohtaukselta. Se ei ole kuitenkaan pelkkää fiktiota. Tekoälypohjaista teknologiaa metsäpalojen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn testataan jo FireMan-projektissa, jonka johtaa Suomen Maanmittauslaitoksen Maanmittauslaitoksen Geospatiaalisen instituutin (FGI) asiantuntijat. Projektissa kehitetään myös yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Projektin kehittäjät esittelivät tällä viikolla osan siitä, mitä heidän lennokkinsa pystyvät tekemään. Lennokit lähetettiin ilmaan Kuopion Pelastusopiston maastoissa, ja ne löysivät nopeasti harjoituksia varten sytytetyn palon, asettuivat sen ympärille ympyrään ja lähettivät kuvan takaisin tukikohtaan. ”Olemme kehittäneet täysin autonomisia lennokkeja, jotka pystyvät parveilemaan metsässä itsenäisesti. Niillä on potentiaalia korvata [ihmisen ohjaamat] palontarkkailulennot”, selittää projektia johtava FGI:n tutkimusprofessori Eija Honkavaara. Lait eivät ole vielä mukana Lennokit on varustettu erilaisilla kameroilla, jotka havaitsevat tulipalon ja lähettävät tilanteesta kuvan hätäpalveluille. Ne voivat myös siirtää kuvan pilvipalvelimeen, jossa se muunnetaan reaaliaikaiseksi kartaksi. ”Laki ei vielä salli täysin autonomisten lennokkien käyttöä, mutta keinot niiden käyttöönottoon ovat jo olemassa”, huomauttaa Honkavaara. Projektissa on myös ratkaistu ongelma siitä, miten lennokit voivat toimia alueilla, joilla ei ole tietoliikenneverkkoa. Kaapelin päässä leijuvaa lennokkia käytetään tilapäisenä tukiasemana signaalien välittämiseen. Lennokki voi kohota jopa 100 metrin korkeuteen ja sillä on oma satelliittiyhteys. Kaapeli kuljettaa myös virtaa maatasolta. ”Se voi pysyä ilmassa 365 päivää vuodessa, 24 tuntia vuorokaudessa”, kertoo Honkavaara. Lennokit on varustettu kameroilla, laitteistoilla ja viestintätekniikalla. Kuva: Sami Takkinen / YleHavainnoinnin ja seurannan lisäksi kehittäjät ovat kouluttaneet tekoälyä ennustamaan metsäpalojen leviämistä. Projektissa on hyödynnetty valtion maa- ja metsätalousyhtiö Metsähallituksen hallinnoimia kontrolloituja polttoja metsän ennallistamiseen ja tietojen keräämiseen lennokkien kouluttamiseksi. Toiminnan aikana kerätyt tiedot prosessoidaan lennokin omilla tietokoneilla, ja keskeiset tiedot lähetetään komentokeskukseen, joka tekee ennusteita palon etenemisestä, mahdollistaen palomiesten valita parhaan tavan sammuttaa palo. ”Metsäpalojen sammuttaminen mahdollisimman nopeasti on suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys”, painottaa professori Honkavaara. FireMan-projekti rahoitetaan osana EU:n elpymis- ja kestävyysmekanismia. Yle ID -tunnuksen omaavat käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle ID -tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderaatiosta selitetään täällä.
