Tietoturva-asiantuntija sanoo: ”Käytännössä puhumme tuhansista palvelunestohyökkäyksistä päivittäin Suomessa”. Yli 60 prosenttia verkkohyökkäyksistä kohdistuu valtion ylläpitämiin verkkosivustoihin, kertoo Kyberturvallisuuskeskus. Tiedostokuva. Kuva: AOP
Traficomin mukaan suomalaisiin verkkosivustoihin on kohdistunut poikkeuksellisen paljon hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä (DDoS) tänä syksynä. Yli 50 DDoS-hyökkäystä on tullut Traficomin Kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen tietoon elokuusta lähtien. Turvallisuuskeskuksen mukaan yli 20 tällaista hyökkäystä raportoitiin maaliskuun ja heinäkuun välisenä aikana tänä vuonna.
DDoS-hyökkäykset tarkoittavat, että verkkosivusto tulvitaan tahallisesti liikenteellä tai siihen lähetetään tietoa, joka saa sen kaatumaan. Turvallisuuskeskuksen tietoturvaspesialisti Samuli Könönen sanoi raportoitujen tapausten määrän kasvun johtuvan mahdollisesti viimeaikaisista uutisista DDoS-hyökkäyksistä, jotka kohdistuivat Nordea-pankkiin.
Viime viikolla kerrottiin, että Keskusrikospoliisi tutkii aaltoa kyberhyökkäyksiä pankkeihin. Erityisesti Nordeaa kohtasi useita DDoS-hyökkäyksiä koko syksyn ajan. Aikaisemmin tässä kuussa Suomen Finanssivalvonta vaati tutkintaa Nordean ongelmiin. Viimeisin hyökkäys Nordeaa vastaan tapahtui perjantaina.
Könönen sanoi, että uutiset Nordeasta saattoivat alentaa kynnystä organisaatioille raportoida epäillyistä tapahtumista. Hän huomautti, että Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulevien hyökkäysten määrä on vain murto-osa todellisesta määrästä.
“Käytännössä puhumme tuhansista palvelunestohyökkäyksistä päivittäin Suomessa,” Könönen selitti, lisäten, että jotkut DDoS-hyökkäyksistä ovat niin lyhyitä ja heikkoja, että joskus IT-ylläpitäjät eivät edes huomaa niitä.
Suurin osa hyökkäyksistä ei aiheuta merkittäviä häiriöitä verkkopalveluille ja hidastaa niitä vain väliaikaisesti. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yli 60 prosenttia verkkohyökkäyksistä kohdistuu valtion ylläpitämiin verkkosivustoihin.
Könösen mukaan hyökkäysten taustalla voi olla poliittisia tarkoitusperiä, kun taas toisissa tapauksissa motiivi on epäselvä.
