Valtiovarainministeriön ehdottama fagforeningsfradrajin poistaminen on herättänyt laajaa keskustelua Norjassa. Fremskrittsparti (Frp) on ollut eturintamassa tavoitteessaan poistaa ammattiliiton verovähennysoikeus, mikä herättää huolta työntekijöiden asemasta ja järjestäytymisen tukemisesta.
Historia ja merkitys fagforeningsfradrajin taustalla
Fagforeningsfradrajin historia juontaa juurensa vuoteen 1977, jolloin Odvar Nordli toimi Norjan pääministerinä. Tuolloin fagforeningsfradrajiin tarkoituksena oli vahvistaa työntekijöiden asemaa ja kannustaa järjestäytymiseen. Fradrajiin tarkoituksena oli tehdä jäsenyydestä ammattiliitossa taloudellisesti kannattavampaa sekä edistää järjestäytyneen työelämän kehittymistä ja korkeampaa organisaatiotason saavuttamista.
Alun perin vuonna 1977 fagforeningsfradrajiin määrä oli 1400 kruunua, mikä vastaisi nykyarvossa noin 8500 kruunua. Vuosien 2001 ja 2012 välillä fradrajin määrä nostettiin 900 kruunusta 3750 kruunuun. Ilman tätä korotusta Norjassa olisi ollut paljon suurempi lasku järjestäytyneiden työntekijöiden osuudessa, kuin mikä todellisuudessa oli.
Nykyisin fagforeningsfradrajin määrä on 8000 kruunua. Fremskrittspartin varapuheenjohtaja ja talouspoliittinen edustaja Hans Andreas Limi on vahvistanut puolueen tavoitteen poistaa fagforeningsfradraji. Limi perustelee päätöstä halulla alentaa verotusta kaikille, erityisesti alhaisen ja keskituloisten palkansaajaryhmien kohdalla. Hänen mukaansa korkeimmat tulot hyötyvät eniten fagforeningsfradrajin, ja Finanssiministeriö arvioi, ettei 1,11 miljoonaa työllistettyä ole oikeutettu tähän verovähennykseen.
Ammattiliittojen näkökulma
Ammattiliittojen edustajat ovat kuitenkin eri mieltä Frp:n argumenteista. LO:n varapuheenjohtaja Steinar Krogstad väittää päinvastaista. Hänen mukaansa yksi suurimmista haasteista on juuri alipalkattujen alojen järjestäytymisen edistäminen. Juuri heillä on suurin tarve ja eniten hyötyä ammattiliittoon kuulumisesta. Lisäksi on suuria eroja niiden välillä, jotka työskentelevät yrityksissä, joilla on työehtosopimus, ja niillä, jotka eivät.
Krogstad pitää fagforeningsfradrajin yhtenä monista toimenpiteistä, joilla pyritään lisäämään järjestäytymisastetta työmarkkinoilla. Hän korostaa, että hyvin järjestäytyneillä yrityksillä on parhaat työolosuhteet, korkeampi tuottavuus ja vakavammat työsuhteet. Järjestäytyneen työelämän tukemisen tulisi olla kiinnostavaa kaikille poliittisille puolueille, ja fagforeningsfradraji on tärkeä toimenpide tähän suuntaan.
Politiikkojen näkemykset
Jonas Gahr Støre, Norjan pääministeri, on ilmaissut huolensa Frp:n ehdotuksesta poistaa fagforeningsfradraji. Hänen mukaansa se vaikuttaisi niiden talouteen, jotka ovat jäseniä ammattiliitoissa. Hän korostaa yhteiskunnan arvostuksen merkitystä ihmisten järjestäytymiselle ja painottaa sen tärkeyttä norjalaisessa mallissa.
Torbjørn Røe Isaksen, entinen työministeri Solbergin hallituksessa, muistuttaa Høyren sitoutumisesta säilyttää fagforeningsfradraji. Hän korostaa päätöksen merkitystä ja sen vaikutusta politiikkaan. Høyren uudessa ohjelmassa ennen seuraavia vaaleja puolue lupaa säilyttää fagforeningsfradrajin, mutta ei kerro sen tarkkaa määrää.
Yhteenveto
Fagforeningsfradrajin poistaminen herättää voimakkaita tunteita ja keskustelua Norjassa. Työntekijöiden asema, järjestäytyminen ja taloudellinen tilanne ovat kaikki keskeisiä tekijöitä tässä kiistassa. Poliitikkojen ja ammattiliittojen edustajien näkemykset eroavat toisistaan, ja koko keskustelu heijastaa syvempää kysymystä siitä, millainen työelämän tulisi olla Norjassa tulevaisuudessa.
