Ukrainan energiapula voi lisätä ukrainalaisten määrää, jotka etsivät tilapäistä suojaa Suomesta tänä talvena, kertoo Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri). Virasto kuitenkin sanoo, että tilannetta on vaikea ennustaa.”Viime talvena ennustimme myös, että ukrainalaisten määrä Suomeen talvella kasvaisi, mutta lopulta määrä ei merkittävästi kasvanut,” sanoi Minna Serradj, Migri:n turvapaikkayksikön aluepäällikkö.Tarja Fernández, joka aloitti Suomen suurlähettiläänä Kiovassa syyskuussa, ei odota suurta ihmismäärän virtaa maasta pakenevana seuraavien kuukausien aikana. Hän uskoo, että suurin osa niistä, jotka ovat nyt Ukrainassa, aikoo jäädä maahan vaikeasta talvesta huolimatta.Kansainvälinen Energiajärjestö (IEA) arvioi, että Ukraina on menettänyt yli kaksi kolmasosaa sähköntuotantokapasiteetistaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena.Järjestö varoitti syyskuussa, että tulevasta talvesta tulee vaikein Ukrainan energiansaannille siitä lähtien, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen maahan alkuvuodesta 2022.”Ei paniikin tunnetta”Ukrainan keskuspankki arvioi, että noin 400 000 ihmistä lähtee maasta tänä vuonna. Kiov Independentin mukaan pääasiallinen syy lähtöön on vaikea energiatilanne.Ukraina etsii tällä hetkellä ratkaisuja selviytyäkseen talvesta kansainvälisen yhteisön avulla.”Ilman kansainvälistä tukea Ukraina ei selviydy Venäjän energiainfrastruktuurin tuhoamisesta aiheutuneista ongelmista. Kansainvälinen apu antaa ukrainalaisille luottamusta siihen, että he selviävät talvesta,” sanoi Fernández.Hänen mukaansa vaikea talvi tulee varmasti vaikuttamaan joidenkin ihmisten päätökseen lähteä maasta.”Kuitenkin tunne, ainakin täällä Kiovassa, on, että ne, jotka aikoivat lähteä, ovat jo tehneet niin. Olen kysynyt suurlähetystön paikallisilta työntekijöiltä, eikä kukaan heistä tällä hetkellä tunne ketään, joka olisi suunnitellut lähtevänsä Ukrainasta sodan takia.”Fernández korostaa, että Ukrainassa on alueellisia eroja: kun tilanne on huono Itä-Ukrainan etulinjalla, olosuhteet Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa ovat hieman paremmat energiansaannin osalta.Vaikka suurin muuttovirta on jo tapahtunut, pienimuotoinen sisäinen muutto on edelleen käynnissä, suurlähettiläs kertoi.”Ihmiset eivät välttämättä mene kovin kauas; he saattavat siirtyä muutaman kaupungin päähän ja odottaa, kunnes voivat palata kotiseudulleen. Sähkökatkon ja vaikean talven lisäksi täällä ei ole paniikin tunnetta,” hän kertoi uutistoimisto STT:lle.Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen helmikuussa 2022, yli kuusi miljoonaa ukrainalaista on paennut muihin Euroopan maihin. Ukrainan ennen sotaa oli lähes 44 miljoonaa asukasta.75 000 ukrainalaista Suomessa, asenteet kovenevatMigrin mukaan noin 10 000 ukrainalaista saapui Suomeen tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Virasto arvioi, että ennen vuoden loppua maahan saapuu jopa 12 000 ukrainalaista.Se on vähemmän kuin viime vuonna, jolloin saapui yhteensä 19 000 ukrainalaista. Vuonna 2022, kun sota alkoi, 46 000 ukrainalaista pakeni Suomeen. Yhteensä noin 75 000 ukrainalaista on saapunut helmikuun 2022 jälkeen.Migrin mukaan noin 22 000 Suomeen saapuneista ukrainalaisista on vastaanottosysteemissä, kun taas suunnilleen saman verran on myönnetty oleskelulupia. Loput ajatellaan joko palanneen Ukrainaan tai siirtyneen muualle EU:hun, Serradj sanoi. Migrillä ei ole tarkkoja tietoja siitä, minne Suomesta lähteneet ukrainalaiset ovat menneet.”On vaikea arvioida minne he ovat menneet,” sanoi Serradj, huomauttaen, että Saksa on tällä hetkellä se Euroopan maa, joka majoittaa suurimman määrän ukrainalaisia.Heinäkuuhun mennessä yli 1,1 miljoonaa ukrainalaista oli rekisteröitynyt Saksaan. Suomalaisten asenteet ukrainalaisten maahanmuuttoa kohtaan ovat hieman kielteisempiä verrattuna kevääseen 2022.Tämä käy ilmi hallituksen kyselystä, jossa kysyttiin suomalaisten mielipidettä siitä, ”pitäisikö Suomen ottaa vastaan merkittävä määrä ukrainalaisia maahanmuuttajia tarvittaessa”.Maaliskuussa 2022 44 prosenttia suomalaisista oli täysin samaa mieltä lausunnosta, kun taas 40 prosenttia oli jossain määrin samaa mieltä. Syyskuussa 2024 vain 24 prosenttia suomalaisista oli täysin samaa mieltä, kun taas 42 prosenttia oli jossain määrin samaa mieltä.
