news-14092024-033105

Mahdolliset asbestialtistumiset NTNU:lla

Bibliotekarbeiderne har måttet arbeide samtidig som asbestsaneringen foregikk i de samme lokalene, noe som er meget risikofylt, sier kreftforsker og professor Oluf Dimitri Røe. Fakta Asbest

• På 60-tallet ble det vist at inhalasjon av asbestfibre, selv i små mengder, kan fremkalle lungehinnekreft og lungekreft 30-40 år seinere.
• Fra 1985 ble det forbudt å bruke asbest.
• Helseskade kan oppstå når løse asbestfibre opptrer i form av støv som kan pustes inn.
• Risikoen for eksponering er størst ved vedlikehold eller byggearbeider på eldre bygg.
• Det tar lang tid mellom første eksponering av asbest til astbestrelatert kreftsykdom utvikler seg.
• En studie fra Statens arbeidsmiljøinstitutt viser at Asbestolux-platene er porøse og avgir lettere fibre til luft. Verdiene er såpass høye at selv ved profesjonell sanering er det fare for at arbeiderne blir utsatt for høyere verdier enn det som er tillatt. Kilde: Arbeidstilsynet ja Oluf D. Røe

Han er i tillegg skeptisk til hvordan ansatte og brukere av Gunnerusbiblioteket kan ha blitt eksponert for asbest i flere tiår. Khrono on saanut vahvistuksen siitä, että Certego Trondheimista palkattiin kaksi asentajaa keväällä vaihtamaan skannereita ja he porasivat yhteen tai useampaan asbestilevyyn. Asentajilla ei ollut suojavarusteita suojautuakseen erittäin haitalliselta asbestialtistumiselta. Samanaikaisesti kirjastonhoitajat työskentelivät rakennuksessa. Asbestin hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopussisyöpää (mesotelioomaa), keuhkosyöpää ja muita syöpäsairauksia. Oluf Røe sanoo, että keuhkopussisyöpä on harvinainen, mutta erittäin kuolemaan johtava. Suljettu asbestin jälkeen Tiistaina 3. syyskuuta NTNU lähetti tiedotteen siitä, että Gunnerusbiblioteket ja siihen liittyvä kirjatorni Trondheimissa ovat suljettuina sen jälkeen, kun havaittiin asbestia sisältäviä materiaaleja. Avautuminen on suunniteltu lokakuun puoliväliin. Rakennuksessa on viimeisen puolen vuoden aikana toteutettu kaksi rinnakkaista toimenpidettä. Toinen on ollut pääsynhallintajärjestelmän vaihtamiseen liittyvä työ, jossa porattiin asbestilevyyn. Toinen on hissin vaihtaminen. Samanaikaisesti asbestipurku tapahtui samalla alueella. Gunnerusbiblioteketissä on noin 10 työntekijää. Lisäksi opiskelijat ja yleisö käyttävät kirjastoa aktiivisesti, ja siellä on lukusaleja. – Järkyttynyt Kun hissin vaihtotyö alkoi kesällä, ensimmäinen kirjastonhoitaja Alexandra Røe Angeletaki kysyi, tehtiinkö kaikki turvallisesti. Hän lähti sitten lomalle. Palattuaan hän oli erittäin huolissaan siitä, oliko työpaikalla turvallista olla. Itse hän näki useita alueita, joissa hän uskoi olevan asbestikuituja. Hän ilmaisi huolensa projektinjohtajalle, mutta Angeletakin mukaan hänelle sanottiin, että kaikki oli tehty ohjeiden mukaan. Koska hän on naimisissa Oluf Dimitri Røen kanssa, yksi Norjan johtavista tutkijoista asbestikuituihin liittyvistä syövistä, hän pyysi neuvoa aviomieheltään. – Olen järkyttynyt siitä, miten NTNU on käsitellyt asbestilevyjä Gunnerusbiblioteekissä, hän sanoo. Ensimmäinen kirjastonhoitaja Alexandra Røe Angeletaki pyysi kotitoimistoa heti, kun hän epäili asbestikuituja rakennuksessa. Yksityinen 29. heinäkuuta hän kävi Gunnerusbiblioteketissä, joka oli silloin avoinna, ja oli erittäin huolissaan siitä, mitä näki. Hän löysi reiän seinässä asbestilevyssä aivan sisäänkäynnin vieressä, missä ihmiset kävelevät sisään ja ulos. Tätä ei ollut peitetty. Myös asbestilevy, joka ulottui lattiasta kattoon, oli poistettu, ja siellä oli rakennusjätettä ja pölyä jäljellä. Naapuriplate oli samantyyppinen ja avoinna ilmassa, ilman maalausta. Avoimeen tilaan ei ollut asetettu tiivistettä. Samana päivänä Angeletaki lähetti huolestumisilmoituksen kirjaston johdolle. Hän korosti, että työ todennäköisesti ei ollut suoritettu kunnolla ja että hän ja muut työntekijät olivat työskennelleet saastuneessa ympäristössä. Hän pelkäsi, että hän oli jo altistunut asbestille puolitoista kuukautta. Näin ollen hänelle myönnettiin kotitoimisto. Hän kertoo, että muut työntekijät työskentelivät edelleen tiloissa, ja kuukausi kului ennen kuin päätös kirjaston sulkemisesta tehtiin. – Korkea riski – On suuri todennäköisyys, että kuidut ovat päässeet ilmaan huoneissa, joissa ihmiset liikkuvat, sanoo Oluf Dimitri Røe, joka on professori NTNU:ssa ja sairaalan syöpäklinikan onkologian erikoislääkäri Levangerissa. – Olin järkyttynyt nähdessäni tämän. Asbestilevyjen pitäisi olla maalattuja tai peitettyjä, jotta ne eivät vapauttaisi kuituja. Niiden pitäisi olla paikallaan eikä niihin saa porata. Avainkorttilaatikot oli vaihdettu ulos ja sisään pääsemistä varten, jossa seinään oli porattu. Asbestialtistumisriski on suuri niin henkilökunnalle, vierailijoille, siivoojille, huoltomiehille kuin vartiointi- ja palveluyritysten henkilökunnalle, sanoo syöpätutkija. – Asbestialtistumiselle ja syöpäriskille ei ole alarajaa, ja siksi on erittäin tärkeää tietää ennakkoon, mihin porataan. Fakta Gunnerusbiblioteket

• Norjan vanhin tieteellinen kirjasto
• Perustettu 1768 Trondheimissa Det Kongelige Norske Videnskabers Selskabin (DKNVS) kirjastona.
• Siinä on erikoiskokoelmia, kokoelmia, huoneita ja varusteita sekä lukusaleja.
• Nimensä saanut Johan Ernst Gunneruksen mukaan, yksi DKNVS:n perustajista.
• Osana NTNU:n yliopistokirjastoa. Erityisen vaarallinen asbesti Kreftforskeren sai tietää, että rakennuksessa oli käytetty Asbestolux-levyjä. Tämä huolestutti häntä vielä enemmän. Tällaiset levyt sisältävät suuren osuuden ruskeaa asbestia. Ne ovat mahdollisesti vielä pahempia kuin eterniitti, hän korostaa. – Kun levyt vanhenevat, ne muuttuvat huokoisiksi ja vapauttavat kuituja. Pieni henkäys ikkunasta, vedosta tai siitä, että joku kulkee ohi, voi saada ne leijumaan ilmassa niin, että ihmiset voivat hengittää niitä. Siksi professori ja ylilääkäri pitävät tärkeänä asbestilevyjen poistamista, erityisesti kun ne alkavat olla useita vuosikymmeniä vanhoja. Myös remontin aikana voi tapahtua vuotoja ja vahinkoja, jotka aiheuttavat kuitujen leviämisen huoneeseen, vaikka turvallisuustoimenpiteitä olisi noudatettu. – Työntekijät ovat huolissaan Gunnerusbiblioteketin paikallinen työsuojeluvaltuutettu Inger Langø kertoo, että työntekijät ovat luottaneet siihen, että ohjeita noudatetaan remonttihankkeiden yhteydessä, mutta he huomasivat, että niin ei tapahtunut sataprosenttisesti. Hänen mukaansa hälytysjärjestelmän päivityksen yhteydessä olisi pitänyt tehdä riskinarviointi. – Monet työntekijät ovat huolissaan siitä, että he olisivat altistuneet asbestille. Minäkin olen huolissani. Tiedämme, että mahdolliset seuraukset voivat ilmetä kaukana tulevaisuudessa. Työntekijät ovat tienneet, että kirjastossa on asbestiseiniä, mutta se ei ole ollut keskustelunaihe työntekijöiden keskuudessa. He ovat ajatelleet, että heidän on oltava hieman varovaisia. Nyt asbesti on noussut esiin kaikkien mielessä kesän remonttien yhteydessä. – Jälkikäteen on helppo nähdä, että olisi pitänyt tehdä toisenlaisia arviointeja aiemmin. Langø sanoo, että hän on iloinen siitä, että jälkikäteen tehdyt testit ovat osoittaneet, että ne pysyvät sallituissa raja-arvoissa. Hänellä on vaikutelma siitä, että NTNUn kiinteistöosasto ja yliopistokirjaston johto käsittelevät nyt asiaa vakavasti. – Alexandra Røe Angeletakilla on kaikki kunnia siitä, että hän otti asbestin esille meille. Valitettavasti vasta kun huomasimme epäsäännöllisyydet kahdessa projektissa, huolenaiheet alkoivat todella levitä työntekijöiden keskuudessa. NTNU:n yliopistokirjaston apulaisjohtaja Sølvi Karlsen sanoo, että he ovat koko ajan tehneet tiivistä yhteistyötä kiinteistöosaston kanssa ja luottavat heidän ammatillisiin arvioihinsa. Heillä on tiivis yhteys ja he tekevät hyvää yhteistyötä sekä paikallisen että keskusvartion kanssa. Työterveyspalvelu ja yrityslääkäri otettiin mukaan aikaisessa vaiheessa ja he antavat neuvoja käsittelyssä. – Työntekijöiden terveys ja työntekijöiden seuranta sekä ryhmänä että yksittäisinä työntekijöinä on ensisijainen tavoite yliopistokirjastolle työnantajana, Karlsen kirjoittaa sähköpostitse Khronoon. Testit sallittujen arvojen puitteissa NTNUn kiinteistöosaston johto kertoo, että he aikovat kartoittaa mahdollisesti altistuneet henkilöt yhteistyössä työterveyspalvelun kanssa. Jälkimmäinen on pyytänyt kartoituksen rakennus- ja projektitoimista Gunnerusbibliotekissä, ja he työskentelevät sen parissa nyt. Kiinteistöosaston osastopäällikkö Anne Karoline Simonsen kirjoittaa sähköpostilla, että he arvioivat asbestia hissiprojektin riskinarvioinnissa. Johtopäätös oli, että hyväksytyn saneerausyrityksen käyttö työssä oli turvallista pitää rakennus avoinna. Simonsen kirjoittaa sähköpostissa, että ennakkokartoituksessa tapahtui rutiinivirhe, jossa porattiin Asbestolux-levyyn pääsynhallintajärjestelmän vaihdon yhteydessä. – Meidän rutiineistamme poiketen asbestia ei käsitelty ennen kyseistä työtä, joten suojavarusteita ei käytetty, hän sanoo. Hän kertoo, että asianosaiset osapuolet on otettu huomioon yksilötasolla kokouksissa ja dialogissa. Heitä seurataan jatkotyössä. Kortinlukijoiden vaihtotyö tehtiin maaliskuussa ja huhtikuussa. Hissihanke on edelleen kesken, mutta se on keskeytetty toistaiseksi. Kiinteistöosasto ilmoittaa, että toistaiseksi tehdyt näytteet ovat pysyneet hyväksyttävissä arvoissa. He kuitenkin pitävät kirjastoa suljettuna saadakseen yleiskuvan tilanteesta. Certego Trondheimin osastopäällikkö Vegard Lesund sanoo, että he eivät ole kovin huolissaan asbestialtistumisesta. Kaksi asentajaa huomasi varhain, että kyseessä olivat asbestilevyt, ottivat yhteyttä NTNUn ja keskeyttivät työn. Pitivät rakennuksen avoimena Kiinteistöosaston mukaan he arvioivat, mitä toimenpiteitä olisi toteutettava, mukaan lukien rakennuksen sulkeminen. Asbestiasiantuntija osallistui näihin arviointeihin. Työterveyspalvelu ja päävernevaltuutettu otettiin mukaan. Perjantaina 30. elokuuta pidetyssä monitieteisessä kokouksessa, jossa sulkemiskysymys oli pääaiheena, päätettiin pitää rakennus avoinna. Päätös perustui siihen, että pääsynhallintajärjestelmän poraukset oli tehty aikaisemmin, ja että nyt oli suhteellisen pieniä porausreikiä, jotka oli nyt teipattu umpeen, ja että ilmanvaihtojärjestelmä oli koko ajan ollut käytössä ja vaihtanut ilmaa. Asiantuntija jatkoi tutkimuksia rakennuksessa seuraavana maanantaina. Sitten se suljettiin 2. syyskuuta NTNU sai kuitenkin uutta tietoa siitä, että asiantuntija oli havainnut, että yhtä hissiprojektin saneerattua aluetta ei oltu puhdistettu määräysten mukaisesti työn jälkeen. Asiantuntija arvioi tämän perusteeksi rakennuksen sulkemiselle. Kiinteistöosasto kutsui hätäkokouksen ja rakennus suljettiin seuraavana päivänä. – Valitettavasti rutiineissamme on tapahtunut virhe, jota seuraamme sisäisesti ja otamme vakavasti, Anne Karoline Sim