Nordkalotin sotilaallinen puolustuskäytävä ja Pohjoismaiset rautatielinjat
Vuoden 2021 toukokuussa hyväksyttiin uusi Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelma, joka sai yksimielisen hyväksynnän Norjan parlamentissa kesäkuussa. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa armeijan kolmen prikaatin kolminkertaistaminen, joista kaksi sijoitetaan Finnmarkiin ja Tromssaan. Kesäkuun 20. päivänä kolme pohjoista pääministeriä tapasi NATO:n edustajia Bodøssa ja sopivat yhteisen sotilaallisen kuljetuskäytävän perustamisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yli. Tämän kuljetuskäytävän tarkoituksena on varmistaa NATO-joukkojen tarvikkeiden ja kuljetusten saaminen Atlantilta Suomeen ja Ruotsiin ilman riippuvuutta Itämeren käytöstä, jota voi uhata useista suunnista. Suunnitelmista on ilmoitettu tiedotteessa pääministerin toimistosta ja puolustusministeriöstä 20. kesäkuuta.
Tämän kuljetuskäytävän ydin on jo olemassa Ofotbanen muodossa, jota voidaan kehittää lisäämällä kapasiteettia ja laajentamalla reittejä.
Ofotbanenin laajennukset ja kehitys
Toukokuussa NATO ja Norjan puolustusvoimat aloittivat testiharjoituksen Ofotbanenin käytöstä. Taisteluyksikkö, joka sisälsi osan tarvikkeista ja lisäajoneuvoja, sijoitettiin Narvikin alueelle, siirtyi Narvikin satamaan ja rautatieasemalle, lastattiin junavaunuihin ja matkusti OB:lla Ruotsiin ja Suomeen palaten Narvikiin.
NATO ja pohjoismaat ovat nyt raportoineet ja esittäneet parannusehdotuksia Ofotbanenille laajennuksilla ja parannuksilla sotilaallisiin tarkoituksiin koko matkalla Narvikin satamasta aina Suomeen asti. Tämä tiedustelu ja OB:n käyttökelpoisuuden testaus on yhtä paljon mahdollisuuksien tarkistamista ja laajennusten toivomista, rakennustarpeita lastaukseen/purkamiseen, teknisiä parannuksia, sivuraiteita, varastotiloja jne. Tulevaisuudessa OB:sta tulee kaksiraiteinen rautatie vakio kaksisuuntaisella liikenteellä ja silti kapasiteettirajoilla. Tulevaisuuden sotilaallisen käytön on otettava huomioon kapasiteettitodellisuudet ja varautua niihin.
Tällä hetkellä OB:n kapasiteetti on täynnä, mutta rata ei ole vielä kaksiraiteinen. Tavaraliikenne pohjois-etelä-suunnassa Norjassa ja Ruotsissa on kasvanut niin voimakkaasti, että rataa on laajennettava auttamaan tieverkoston kuormituksen helpottamisessa. Kaksiraiteisen linjan perustamisen jälkeen saattaa kuitenkin tulla kapasiteettirajoja. Tämä avaa mahdollisuuksia muiden rautatielinjojen ja laajennusten rakentamiseen.
Kapasiteettirajoitukset ja uudet linjat tulevat tarpeeseen
Sotilaallinen ”rintamalinja” on alun perin Venäjän, Norjan ja Suomen välisen pohjoisen ja itäisen rajan välillä. On epäilemättä tarvetta suuremmalle kuljetuskapasiteetille lähempänä rajaa, niin maanteillä kuin rautateillä. Kuitenkin kuljetus- ja huoltoyhteyksiä ei tulisi viedä aivan ”rintaman” äärelle.
Ofotbanenin lähin, yksinkertaisin ja edullisin sotilaallinen kehitys on vetää linja OB:n reitiltä Setermoeniin ja Bardufossiin. Näin Norjan suurimmat armeijayksiköt saavat rautatieyhteyden ja suoran yhteyden Suomeen ja Ruotsiin. Lisäksi syntyy suoria linjoja Norjan painopisteiden välillä pohjoisessa ja etelässä, Ruotsin kautta ja Ofotbanenin kautta. Tämä voi muuttaa logistiikkaa Norjan puolustusvoimissa.
Jatkokehitys pohjoiseen edellyttää linjan rakentamista Bardufossista – Nordkjosbotn – Skibotn/Tromsø. Sekä Tromsø että Skibotn ovat satamayhteydessä. Uusi syväsatama Skibotnissa tarjoaa lisähyötyjä uudelle rautatielle Skibotn – Kolari Suomessa. Tämä avaa uuden jäänmurtajasataman Suomelle tavanomaiselle suomalaiselle vientille ja tuonnille, lisäksi NATO-maiden sotilaalliselle käytölle.
Skibotn – Kolari on avainetäisyys
Tämä linja-alue avaa ”sotilaallisen kiertoliikenteen” Nordkalotilla, joka kattaa Narvikin – Setermoenin – Bardufossin – Skibotnin – Kolarin – (Rovaniemen) – Haparanda/Tornion – Luleån – Kirunan – Narvikin. Tämä voi olla tervetullut parannus NATO:lle suurimman osan sotilaallisesta logistiikasta. Kiertoliikenne voi toimia perustana kärjille ja sivuraiteille eri suuntiin tarpeen mukaan.
Taktinen kehitys Norjan puolustusvoimille ja NATO:lle Putinia ja Venäjää vastaan liittyy useiden taktisten linjojen rakentamisen ja kuljetusreittien hajauttamisen lisäämiseen.
Lyhin rakennusmatka Kirkenesiin on Rovaniemestä. Rakentaminen Norjassa pohjoiseen ja itään tulee olemaan hieman pidempi linjoilla Skibotn – Nordreisa – Alta – Lakselv – Tana – Kirkenes. Suomi ja NATO saattavat myös hyötyä linjoista Rovaniemi – Alta ja Rovaniemi – Lakselv. Norjan kalastustuotteiden vienti ja Norjan puolustustarpeet muiden tavaroiden kuljetuksen lisäksi voivat tehdä Norjan linjasta vähintään yhtä kannattavan ja tehokkaan.
Tämä voi olla hyvä visio tulevaisuuden kehitykselle, jossa ensimmäinen vaihe on Ofotbanenin laajennus Setermoeniin ja Bardufossiin. Sen jälkeen voimme rakentaa edelleen tarpeen ja kannattavuuden mukaan.
Visiosta ensimmäiseksi vaiheeksi
Parlamentti vaatii selvityspohjaa uuden rautatielinjan rakentamisen hyväksymistä varten. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA), joka noudattaa suunnittelu- ja rakennuslain säännöksiä, on välttämätöntä. Kannattavuuden ja rahtimäärien perusteella on järkevintä aloittaa Narvikin – Tromsön rautatielinjan kanssa.
Tromsin lääni ja/tai rautatiekomitea voivat pyytää parlamentilta seuraavaa selvityspäätöstä: ”Parlamentti pyytää hallitusta tekemään täydellisen ympäristövaikutusten arvioinnin rautatielinjasta Narvik – Bardufoss – Nordkjosbotn – Tromsø ottaen huomioon mahdolliset reittivaihtoehdot. YVA voi ehdottaa reitin jakamista eri rakennusvaiheisiin.”
YVA voidaan suorittaa alle kahdessa vuodessa ja maksaa noin 35-45 miljoonaa kruunua, riippuen reittivaihtoehtojen laajuudesta. Tämä antaa pohjan päätöksenteolle parlamentissa uuden linjan rakentamisesta. Sen jälkeen voimme alkaa rakentaa ensimmäistä vaihetta Ofotbanen – Setermoen – Bardufoss.
Tie- ja rautatieverkoston rakentaminen
Rautatieverkon kehittäminen vie useita vuosia, eikä puolustusvoimien kuljetustarpeet voi odottaa. Tieverkostoa on kehitettävä tukemaan kyseisiä prikaateja mukaan lukien muiden NATO-joukkojen saapuminen. Siksi Finnmark ja Tromssa Pohjois-Suomen kanssa tarvitsevat tieverkoston noin 10 prikaatille. Siksi suunnitellut kaksi prikaatia Norjassa ovat vasta alkua todelliselle kuljetustarpeelle todellisessa konfliktissa.
Norjan maakuntateillä on jo tiedossa suuri jälkeenjäänyt tilanne. Nykyisessä 12-vuotisessa kansallisen liikennejärjestelmän suunnitelmassa tarvitaan vähintään 15 miljardia jokaista maakuntaa kohden tulevien vuosien aikana. Tieverkosto useille prikaateille vaatii vielä paljon enemmän.
Ne kaksi maakuntaa, joilla on huonoimmat maakuntatiet, ovat myös ne kaksi maakuntaa, joilla ei ole lainkaan rautateitä. Siksi puolustusvoimien tulisi saada määritellä kuljetusverkosto, joka ottaa huomioon sekä kalastusteollisuuden että puolustusvoimien tarpeet mukaan lukien uusi syväsatama Skibotnissa tai jokin paremmin sopiva paikka. Öljyrahasto voi saada uusia varoja, mutta puolustus ja infrastruktuuri ovat parhaita perusteluja uudelle kehitykselle ja uudelle rahankäytölle uusilla ohjeilla.
Yksimielinen puolustussopimus
Parlamentin yksimielinen puolustussopimus kesäkuussa tänä vuonna oli yksimielinen. Yksimielisyys voi jatkua eteenpäin, mutta se voi myös rikkoutua ensimmäisessä risteyksessä, kun parlamentti päättää aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin tulevalle rautatielinjalle Narvik – Bardufoss – Nordkjosbotn – Tromsø.
On vaara, että Arbeiderpartiet tai Høyre jäävät seisomaan asemalle, mutta yksimielisyys voi myös säilyä, jos Høyren edustajat uskaltavat vastustaa Ernaa. Emme voi kuljettaa kauko-ohjattuja rekkajunia pohjoisen norjalaisilla talviteillä satojen rekkien päivittäisellä määrällä vain välttääksemme rautatielinjan rakentamista ja välttääksemme paremman puolustuksen.
Nyt ei ole oikea aika epäröidä päätöksenteossa. Ernan lausunnot siitä, että pohjoisessa on liian vähän ihmisiä rakentamaan rautatietä, ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että kalastusteollisuudella on 500 miljoonaa asiakasta rautateiden varrella etelään Euroopassa. Että ne voidaan huoltaa vain muutamalta pohjoisnorjalaiselta ja muulta rannikkoasutukselta, on yksi palkitsevista paradokseistamme, ja se edellyttää rautatiekapasiteettia.
