Keskiviikon uutiset: Ilmapallomaisen sillan budjetti paisuu, varo online-myyjiä ja suomalaisia laitteita Ukrainassa
Ukrainan rintamalta julkaistu video paljastaa Suomen salaiset asepaketit. Helsingin Kruunusillat-projektin kokonaiskustannuksista ei saada tietoa ennen kuin hanke on valmis, koska indeksilinkitettyjen pykälien vuoksi budjetti paisuu. Kuva: Paavo Jantunen / Yle
Kauppalehti raportoi, että Helsingin Kruunusillat-projekti ei ole ainoastaan rikkonut ennätyksiä olemalla Suomen korkein ja pisin silta, se on myös rikkonut budjetin. Syyskuussa 2021 helsinkiläisille kerrottiin, että siltojen sarja tulisi maksamaan 326 miljoonaa euroa. Kuitenkin projektin hinta on noussut rakennuksen edistyessä kolmen vuoden aikana. Urakoitsijat YIT ja Kreate lisäsivät indeksilinkitettyjä pykäliä sopimukseen, jotka nostavat budjettia, mikäli ulkoiset tekijät nostavat hintoja. Kauppalehden saaman tiedon mukaan indeksit ovat nostaneet alkuperäisen sopimussumman 326 miljoonasta eurosta ”useilla kymmenillä miljoonilla” euroilla. Veronmaksajat eivät vielä tiedä, miten dramaattisesti sillan rakentamisen kustannukset ovat nousseet. ”Sillan alkuperäinen sopimushinta oli linkitetty sopimuksessa kolmeen eri indeksiin, joten rakennuskustannusten nousulla on vaikutusta. Sopimushinta on noussut merkittävästi”, kertoi YIT:n infrastruktuuriyksikön toimitusjohtaja Aleksi Laine Kauppalehdelle. 10 kilometrin mittainen projekti sisältää yhden 1,2 kilometrin pituisen sillan, joka on määrä valmistua vuoteen 2026 mennessä, raitiovaunuliikenteen alkaessa vuonna 2027. Alun perin kiistelty silta sisältää raitiovaunuradat ja tilaa pyöräilijöille, mutta ei yksityisautoille.
Huijausjärjestelmä Iltalehti huomautti uudesta huijausmenetelmästä online-markkinapaikoilla, josta poliisi varoittaa yleisöä. Tässä huijauksessa rikolliset ovat lähettäneet sähköpostia myyjälle, joka on listannut tuotteen verkkosivustolla kuten Tori.fi tai Facebook Marketplace omalla nimellään. Huijari onnistuu arvaamaan myyjän henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja ohittaa verkkosivuston omat viestintäkanavat. Huijari lähettää sähköpostin, jossa sanotaan olevansa valmis ostamaan myynnissä olevan tuotteen ja lähettää linkin huijaussivustolle, joka kalastelee maksukortti- ja verkkopankkitietoja. Sivustot kuten Tori kieltävät myyjiä ja ostajia lähettämästä linkkejä estääkseen tällaiset huijaukset. Kuitenkin huijarit hyödyntävät myyjien tietämättömyyttä alustoista ja kiertävät suojaukset kokonaan. Iltalehti lisäsi, että erilaisia toimitushuijauksia kiertää myös online-markkinoilla. Huijarit ovat lähettäneet viestejä myyjille pyytäen heitä käyttämään tiettyä toimituspalvelua tuotteen lähettämiseen ja klikkaamaan epäilyttävää linkkiä.
Itä-Saksasta Suomeen Ukrainaan Helsingin Sanomat kirjoitti, että itsenäisesti liikkuva tykistökanuuna, joka aiemmin kuului Suomen Puolustusvoimille (FDF), havaittiin Ukrainan rintamavideolla, jonka julkaisi sosiaalisen median sivusto X. Video oli ensimmäisenä raportoinut sotilaslehti Suomensotilas ja se on huomionarvoinen, koska Suomi ei ole paljastanut suurelle yleisölle paljoa Ukrainan sotilasavustuspakettien sisällöstä. Suomensotilaan mukaan videossa nähty itsenäisesti liikkuva tykistökanuuna voidaan tunnistaa suomalaiseksi alkuperästään lämpösuojan perusteella, joka on rakennettu pakokaasuputken ympärille, sekä piipun päällä olevasta nopeusanturitelineestä. Suomen Puolustusvoimissa näitä itsenäisesti liikkuvia tykistökanuunoita tunnetaan nimellä 122 PSH 74, mikä tarkoittaa, että niillä on 122 mm piippu. Kyseessä on tykistökanuuna, eli tykki, joka on asennettu telaketjuiselle alustalle, ja sitä käytetään Suomessa mekanisoiduissa ja moottoroituissa taisteluyksiköissä. Kuitenkin kyseinen itsenäisesti liikkuva tykistökanuuna on alun perin neuvostoliittolainen. Venäjällä telaketjuneuvo tunnetaan nimellä 2S1 ’Gvozdika’. Ne otettiin käyttöön Neuvostoliitossa 1970-luvulla. Suomessa nämä sotilasvarusteet hankittiin vuosina 1992 ja 1994 Saksasta, myyden vanhat itäisen Saksan ylijäämävarusteet.
Yleisöllä, joilla on Yle-tunnus, on mahdollisuus jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle-tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderaatiosta selitetään täällä.
