Vasemmistoliiton uusi johtaja Minja Koskela istui alas Helsingin Sanomien kanssa. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka täyttää entisen puheenjohtajan ja nykyisen MEP Li Anderssonin saappaat. Puolue valitsi Koskelan uudeksi puheenjohtajakseen viime viikonloppuna, jolloin hän piti ensimmäisen puheensa puolueelle ja arvosteli pääministeri Petteri Orpon hallitusta. Koskela totesi aikoinaan: ”Orpon hallituksen tavoitteena on purkaa hyvinvointivaltion rakenteita ja murskata ammattiyhdistysliike.” Hän sai paljon arvostelua poliittiselta akselilta, kun Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja Anders Adlercreutz tuomitsivat hänen lausuntonsa. ”Ensinnäkin, lakkoaikoja rajoitettiin ja sympatialakkoja rajoitettiin. Lakonseuraamuksia laajennettiin yksittäisiin työntekijöihin. Se oli aivan ensimmäinen asia. Tämä tarkoittaa, että he poistavat protestointitapoja,” Koskela sanoi tukien avauspuheenvuoroaan puolueelleen. Hän kertoi Helsingin Sanomille, että hän myös olisi kannattanut Naton jäsenyyttä – kiistanalainen kanta puolueelle, jolla on juuret Suomen Kommunistisessa Puolueessa. Kuitenkin se, mikä erottaa hänet, on se, että hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja eikä hänellä vielä ole laajoja kontakteja puolueensa ulkopuolelta, kuten Anderssonilla oli hänen jättäessään tehtävän. Koskelan tausta ennen politiikkaan ryhtymistä oli musiikin opettaja, ja hänen ensimmäinen puheensa puolueelle arvosteli hallituksen leikkauksia kulttuurirahoitukseen. Hän ehdotti, että hallitus ”leikkaa massiivisesti” kulttuuri- ja taiderahoitusta, koska se oli ”pelokas” mahdollisista taiteilijoiden kritiikeistä. Koskela syytti hallitusta melkein Viktor Orbánin kaltaisesta kriittisten äänien tukahduttamisesta sanoen, että hän uskoo näiden vaarojen Unkarissa koskevan myös Suomea. ”Jos leikkaat kulttuuria, silloin [kriittinen] ääni heikkenee,” Koskela kertoi Helsingin Sanomille. Museot sulkevat ovensa. Iltalehti raportoi, että Museovirasto on päättänyt sulkea neljä museotaan rakenteellisten toimenpiteiden vuoksi, joilla pyritään vähentämään kustannuksia. Näiden joukossa on Helsingin Seurasaaren ulkomuseo, vaikka saari itsessään pysyy avoinna yleisölle, koska se on kaupungin omistama virkistysalue. Lisäksi Seurasaaren historiallisten rakennusten lisäksi muut 2025 suljettavat kohteet ovat Hvitträskin, Arkkitehtitoimisto Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen studio Kirkkonummella; Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartano, marsalkka C. G. E. Mannerheimin syntymäpaikka; ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa. Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalon mukaan neljä kohdetta valittiin, koska ne tuottavat vähiten tuloja sen kymmenestä museosta. Sulkemisten odotetaan säästävän virastolta 650 000 euroa lipputulomenetyksiä, mikä edistää 3,2 miljoonan euron kokonaissäästötavoitetta ensi vuodelle. Museot pysyvät kuitenkin suljettuina toistaiseksi, mutta ne voivat avautua uudelleen, jos rahoitus paranee tulevaisuudessa. Suomalaisten pelot Trumpista. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista kertoi Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä pelkäävänsä Donald Trumpin mahdollista uudelleenvalintaa Yhdysvaltain presidentiksi. Samalla neljännes vastaajista kertoi, etteivät he pelkää Trumpin valintaa. Yhdeksän prosenttia kertoi olevansa epävarmoja asiasta. Naiset pelkäsivät Trumpin valintaa enemmän kuin miehet, kolme neljäsosaa naisista vastasi ”kyllä” kysymykseen, kun taas miehistä 59 prosenttia vastasi samoin. Eri ikäryhmien joukossa yli 55-vuotiaat olivat huolestuneimpia Trumpin mahdollisesta palaamisesta Valkoiseen taloon. Enemmistö Perussuomalaisten kannattajista (53 %) kertoi, etteivät he pelkää Trumpin mahdollista voittoa. Kuitenkin 42 prosenttia näistä vastaajista kertoi pelkäävänsä uutta Trumpin kautta, ja loput olivat epävarmoja. Tulokset osoittivat, että Perussuomalaisten kannattajilla oli optimistisin näkemys Trumpin mahdollisesta voitosta. Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoi, että tulokset heijastavat ainakin osittain sitä tapaa, jolla Trumpia on kohdeltu Suomen mediassa. ”Muutama vuosi sitten tehtiin kansainvälinen vertailu, ja suomalaisilla oli kaikkein negatiivisin kuva Trumpista vertailumaista,” hän kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle. ”Nuo pelot heijastuvat todennäköisesti ajatuksiin Trumpin mahdollisesta suhteesta Venäjään ja osittain myös sotaan Ukrainassa.” Nyt kun Suomi on myös läheinen liittolainen Yhdysvalloille Naton jäsenyyden kautta, muistot Trumpin kovasta retoriikasta voivat aiheuttaa uusia huolia. Se, että suomalaisilla on selvä suosikki – tai tässä tapauksessa pelätty ehdokas – ei ole mitään uutta. ”Kylmän sodan jälkeisellä kaudella Suomalaiset ovat aina olleet enemmän demokraattien puolella,” Forsberg selitti. ”Esimerkiksi George W. Bushin (Republikaani) hallinto nähtiin epäilyksellä ja kritiikillä. Sitten, kun [Demokraatti] Barack Obama valittiin, yleinen mielipide ja asenteet Yhdysvaltoja kohtaan muuttuivat paljon positiivisemmiksi.” Forsberg itse sanoi uskovansa, että Demokraatti Kamala Harris olisi turvallisempi vaihtoehto Suomelle hänen ennakoitavuutensa takia.
