Keskiviikkona Kauppalehti julkaisi pääkirjoituksen kritisoiden kiistanalaista lainsäädäntöesitystä, joka pyrkii pitämään ulkomaalaiset työllistettyinä Suomessa, kun hallitus etenee lain kanssa. Niin kutsuttu kolmen kuukauden sääntö pyrkii yhdistämään työperusteiset oleskeluluvat tiiviimmin työllisyyteen, asettaen ne, joilla on tällaiset luvat ja jotka jäävät työttömiksi, karkotusriskiin, jos he eivät saa uutta työtä kolmen kuukauden kuluessa. Tietyillä asiantuntijoilla on kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ, poikkeus, joka otettiin mukaan vastustuksen jälkeen lakiesityksen laatimisvaiheessa. Laki ei vaikuta EU-kansalaisiin eikä perhesyihin myönnettyihin oleskelulupiin, mutta se vaikuttaisi yli 50 000 ulkomaalaiseen maassa. Hallituksen esityksen mukaan syyskuussa tänä vuonna Suomessa oli 51 459 työperusteista oleskelulupaa. Näistä 8 106 lupaa koski erityisasiantuntijoita. Pääkirjoitus huomauttaa, että työperusteisten lupien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, noin 20 000 henkilöstä, jotka asuivat Suomessa työn takia vuosittain. Näinä vuosina vain noin 2,5 prosenttia, eli noin 500 ihmistä, oli työttömänä vuosittain. Yleinen työttömyysaste Suomessa oli syyskuussa 8,4 prosenttia. Työttömyys työperusteisilla oleskeluluvilla Suomessa oleskelevien keskuudessa oli siten merkittävästi alhaisempi kuin suomalaisten keskuudessa. Siitä huolimatta heidän työttömyysjaksonsa kestivät useammin yli kolme ja kuusi kuukautta. Mielipidekirjoitus huomautti, että kolmen kuukauden sääntö on määrä tulla voimaan huhtikuussa. Hallituksen luonnos arvioi esityksen vaikutuksen, joka voisi heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa pakottaen heidät hyväksymään vähemmän haluttavia työpaikkoja jäädäkseen maahan. Toisaalta työnantajat saattavat kokea lisääntyvää painetta ylläpitää ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhdetta. Työnantajien on ilmoitettava, uhalla sanktioista, kun työsuhde päättyy. Tämä lisää taakkaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on jo vähemmän resursseja. Pääkirjoitus ehdotti myös, että Suomen on avoimesti kohdattava maahanmuuton aiheuttamat ongelmat, mutta kysyy, ”kenelle tästä laista on hyötyä?” ”Suomi tarvitsee enemmän, ei vähemmän, työperusteista maahanmuuttoa,” Kauppalehti päätteli. Ilmavoimat kunnioittaa viimeistä sotilaslentäjää Helsingin Sanomat muisti Suomen viimeistä elossa olevaa sotilaslentäjää, Mauri Maunalaa, joka menehtyi syyskuun puolivälissä 103-vuotiaana. Ilmavoimat kunnioittaa Maunalan muistoa neljän F/A-18 Hornetin ylilennolla hautajaisseremoniassa Helsingin Pakilassa keskiviikkoaamuna, sään salliessa. Helsinkiläinen, vuonna 1921 syntynyt Maunala, oli sotilaslentäjä, joka palveli Jatkosodassa ja Lapin sodassa tiedustelu- ja taistelulentäjänä. Hän lensi yhteensä 69 taistelulentoa. Sodan jälkeen Maunala siirtyi liikenneilmailuun. Vuonna 1948 hän aloitti lentäjäkurssin Aerolla, Finnairin edeltäjällä. Hän jatkoi uraa liikennelentäjänä, instruktorina ja tarkastajana. Hän kirjasi 21 473 lentotuntia sotilas- ja liikenneilmailussa. ”Parasta lentämisessä oli vapauden tunne noustessasi ilmaan ja ollessasi yksin koneen kanssa. Matkustajat istuvat takana, heidän turvallisuutensa ja mukavuutensa on tärkeintä,” Maunala sanoi aiemmassa haastattelussa HS:lle merkiksi satavuotispäivästään. Hän toimi myös apulentäjänä, kun marsalkka C. G. E. Mannerheimin arkku tuotiin Sveitsistä Suomeen 1951. Maunula piti tehtävää uransa kohokohtana, Lentoposti-lehden mukaan. Maunala päätti lentäjänuransa vuonna 1983, mutta viime vuonna hän sai tilaisuuden kokeilla F-35A-hävittäjäsimulaattoria Ilmavoimien lentonäytöksessä Turussa. Stubb Pohjois-Korean joukoista Ukrainassa Presidentti Alexander Stubb sanoi, ettei näe Pohjois-Korean joukkojen liittymistä Venäjän sotaan Ukrainassa askeleena laajentuneeseen konfliktiin, Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoi. Lehdistötilaisuudessa Saksassa tiistaina Stubb sanoi, ettei yliarvioisi Pohjois-Korean joukkojen näkemistä osana Venäjän sotaa hyökkäyssotana Ukrainaan. Etelä-Korean tiedustelun mukaan Pohjois-Korea on jo lähettänyt noin 1 500 erikoisjoukkojen sotilasta Venäjälle, jotka mahdollisesti sijoitetaan Ukrainan rintamalle. Stubb sanoi, että vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, mitä Kiina ajattelee Pohjois-Korean mahdollisesta roolista sodassa. Stubb ja hänen vaimonsa Suzanne Innes-Stubb tekevät valtiovierailun Kiinaan ensi viikolla, jossa Stubb tapaa presidentti Xi Jinpingin. ”Kysyn varmasti Kiinan presidentiltä, mikä Kiinan asenne on Venäjän käyttäessä Pohjois-Korean joukkoja tässä sodassa,” Stubb sanoi. Stubb lisäsi kuitenkin, että Pohjois-Korean joukkojen läsnäolo on ensin varmistettava asianmukaisesti.
