Entinen presidentti Sauli Niinistö varoitti, että osan Ukrainasta asettaminen Naton suojeluun johtaisi pitkäaikaiseen jännitteeseen Venäjän ja lännen välillä. Niinistö erosi presidentin virastaan 1. maaliskuuta 12 vuoden kauden jälkeen. Hän laati tällä hetkellä EU:n pyynnöstä raporttia siitä, miten kriisivalmiutta voitaisiin parantaa.
Niinistö sanoi Ylen haastattelussa, että sotilaallinen ratkaisu Ukrainan sodalle – tai itse rauha – on yhä kaukana, joten nyt spekuloidaan muilla vaihtoehdoilla sodan lopettamiseksi. Viime viikkoina on vaadittu, että Ukraina saisi Naton turvallisuuden ja jäsenyyden alueilla, jotka ovat sen hallinnassa.
Niinistö ennusti, että taistelu saattaisi jatkua, ja Venäjä ja Nato voisivat joutua vastakkain rajalla, mikä voisi johtaa eskalaatioon. Hän myös epäili, tyydyttäisikö tällainen ratkaisu Ukrainaa tällä hetkellä.
Jotkut länsimaat etsivät nyt tapaa saada Ukraina Naton jäseneksi. Esimerkiksi entinen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ehdotti, että Ukraina liittyisi Natoon samalla tavalla kuin Länsi-Saksa oli aikoinaan jäsenenä, vaikka Itä-Saksa ei ollut.
Niinistö huomautti, että tällaiset ratkaisut tahtovat vakiinnuttaa tilanteen pitkäksi aikaa. Hän osoitti, että Naton sääntöjen mukaan maa, joka on sodassa, ei voi liittyä jäseneksi.
Venäjä keskittyy sotilaallisen voimansa lisäämiseen ja on käyttänyt valtavia määriä aseita ja materiaalia Ukrainan rintamalla, mutta se saattaa tuottaa uutta kalustoa vieläkin nopeammin.
”Venäjä keskittyy nyt selvästi sotilaallisen voimansa lisäämiseen”, Niinistö totesi. Länsimaat, mukaan lukien Suomi, ovat luvanneet tukea Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen.
”Tuoreen tuen määrä on ollut valtava. Mutta nyt näyttää siltä, että se ei kestä ikuisesti, vaikka halua olisikin. Tuen resurssit vähenevät”, Niinistö totesi.
” Länsi ei ollut todellakaan kovin hyvin valmistautunut”, hän lisäsi, viitaten sen hitauteen uudistaa sotilaallisia tarvikkeitaan.
