Suomi ja Tanska: Vahvistamassa Puolustusyhteistyötä
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (Kok) ja Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen ovat ilmaisseet halunsa lisätä maiden puolustusyhteistyötä. Lund Poulsen, joka toimii myös Tanskan varapääministerinä, mainitsi tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksiksi yhteiset hankinnat ja sotaharjoitukset.
Ministerit vierailivat maanantaina Kaakkois-Suomen Kouvolassa sijaitsevalla Karjalan prikaatilla, joka on armeijan suurin prikaatitasoinen joukko-osasto. Vierailun aikana heidän oli tarkoitus käydä myös Vaalimaan rajanylityspaikalla.
Tanska liittyi Natoon perustajajäsenenä vuonna 1949, kun taas Suomi liittyi liittoon 2022. Molemmat maat ovat tehneet viime aikoina merkittäviä puolustusinvestointeja. Häkkänen ja Lund Poulsen keskustelivat Suomen suunnitelmista uudistaa maavoimiaan seuraavan vuosikymmenen aikana.
”Hankimme yli 10 miljardilla eurolla maanpuolustuskalustoa ja infrastruktuuria”, Häkkänen kertoi. Hänen mukaansa yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa esimerkiksi puolustusmateriaalien hankinnassa toimii hyvin.
”Toimimme erittäin hyvin Yhdysvaltojen uuden puolustusministerin kanssa, ja yhteistyö jatkuu hyvin pitkään”, hän totesi. Lund Poulsen puolestaan totesi, ettei Tanskalla olisi mitään sitä vastaan, että Suomi myisi jäänmurtajia, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut Yhdysvaltojen haluavan hankkia.
Suomi ei lähettäisi ensimmäisenä joukkoja Ukrainaan
Häkkänen totesi, että Suomi ei sijaintinsa vuoksi Venäjän rajalla olisi ensimmäinen maa lähettämään joukkoja mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon Ukrainassa. ”Sijaintimme vuoksi [ja] rintamamaana meidän on oltava erittäin varovaisia joukkojen ja osallistumisen suhteen. Kannatamme uskottavia [rauhanturvaoperaatioita], mutta emme olisi ensimmäisenä osallistumassa”, Häkkänen sanoi.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (Kok) totesi viikonloppuna, että Euroopan on otettava johto mantereen turvallisuudesta. PM:n kommentit tulivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haukkui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn raivoisassa väittelyssä Valkoisen talon lehdistön edessä perjantaina.
Suomen presidentti Alexander Stubb kuvaili huutokilpailua Ovaalitoimistossa voitoksi Vladimir Putinille. Stubb totesi myös, että Venäjää on painostettava entistä enemmän.
Tulevaisuus yhä ennalta arvaamaton
Häkkänen odottaa, että tärkeitä päätöksiä Ukrainan lisätuesta tehdään torstaina järjestettävässä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. ”Nyt on viimeinen hetki Euroopan maiden tehdä päätös lisätuesta”, Häkkänen totesi.
Puolustusministeri kuvaili Trumpin ja Zelenskyn perjantaina käymää kiivasta keskustelua historiallisesti katastrofaaliseksi. Hän kuitenkin uskoo, ettei Yhdysvallat ole täysin vetäytynyt tuestaan Ukrainalle ja että Suomen on erityisen tärkeää keskittyä Ukrainan jälki-sotakauden tukemiseen seuraavien viikkojen aikana.
Häkkänen totesi kommentoidessaan EU:n yhteistä bruttokansantuotetta olevan 10 kertaa suurempi kuin Venäjän ja EU-maiden kuluttavan vuosittain noin 290 miljardia euroa puolustukseen. Venäjä puolestaan käytti ennen Ukrainan invaasiota hieman alle 95 miljardia euroa puolustukseen.
Häkkänen huomautti, että Venäjän aiheuttamat uhat ovat kasvaneet sen siirryttyä sota-ajan talouteen. Hän sanoi tulevaisuuden olevan yhä ennalta arvaamaton Venäjän lisättyjen puolustusmateriaalin valmistuskyvyn, maan 700 000 sotilaan ja arvaamattoman johtamismallin vuoksi.
