Entinen Suomen suurlähettiläs Yhdysvalloissa Mikko Hautala kehottaa Suomea ottamaan mitattu asenne Donald Trumpin politiikan kehittyessä Lauantain Ykkösaamu-keskusteluohjelmassa Suomen entinen suurlähettiläs Yhdysvaltoihin Mikko Hautala korosti Euroopan kriittistä liittoutumista Amerikan kanssa sekä Venäjän ja Kiinan geopolitiikkaan liittyviä riskejä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Suomen entinen suurlähettiläs Yhdysvalloissa ja nykyinen hallituksen suhteista ja geopolitiikasta vastaava johtaja Nokialla, Mikko Hautala, ehdotti, että Suomen tulisi odottaa ja katsoa, mihin suuntaan Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin politiikka kehittyy. ”Meidän ei tarvitse olla ylitsevuotavan peloissamme odottaen maailmanloppua. Saattaa olla myös mahdollisuuksia ja positiivisia näkökohtia, joita harkita”, Hautala totesi Ylen ajankohtaisohjelmassa Ykkösaamu lauantaina aamulla. Trumpin ensimmäisen kautensa jälkeen hän ei ole enää oikeutettu toiseen presidenttikauteen. Hautala ehdotti, että tämä rajoitus voisi radikalisoida Trumpin politiikkaa, koska hänen virkakautensa loppupäivämäärä olisi määrätty. ”Ensimmäisen kautensa aikana Trump usein peruutti, jos hän tunsi, että asiat etenivät liian nopeasti tai väärään suuntaan”, Hautala huomautti. Hautala toimi suurlähettiläänä Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana ja keskusteli Trumpin kanssa koko sen ajan. ”Teit oikein”, Trump kertoi Hautalalle. Trump etsii rauhaa Ukrainaan Venäjän sota Ukrainassa nousi myös merkittäväksi asiaksi Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan aikana. ”Odotan, että Trump etsisi tapaa perustaa tulitauko nopeasti”, Hautala totesi, mutta lisäsi: ”Henkilökohtaisesti olen skeptinen tällaisen rauhan kestävyydestä.” Hautalan mukaan rauhan on oltava riittävän vahva estääkseen Venäjää aloittamasta uutta hyökkäystä Ukrainaan. ”Tässä prosessissa on suuria esteitä edessä. Ei ole täydellisiä ratkaisuja”, hän sanoi. Trumpin ensimmäisen kauden aikana hänen suhteestaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin keskusteltiin usein. He tapasivat Helsingissä kesällä 2018. Aikaisemmin tänä vuonna ulkoministeri Elina Valtonen (Kok) sulki pois Suomen isännöimästä seuraavaa tapaamista kahden johtajan välillä. ”Oli selvää, että Trump pyrki luomaan hyvät suhteet Putinin kanssa ja edistämään dialogia. Mutta tämä ei ollut ainutlaatuista Trumpin virkakaudella. Jokaisella presidentillä on ollut johdonmukainen politiikka lisätä keskinäistä ymmärrystä Venäjän kanssa. Trumpin ponnistelut olivat tyyliltään erottuvia, mutta eivät tarkoitukseltaan”, Hautala huomautti. Hautalan mukaan Trumpin motivaatio läheisiin suhteisiin Putinin kanssa juontui yrityksestä estää Venäjän ja Kiinan välisiä tiiviimpiä suhteita, vaikka tämä lopulta epäonnistui. Putin on ilmaissut ihailevansa Trumpin tyynnyttävyyttä tämän jälkeen, kun häneen kohdistui murhayritys aiemmin tänä vuonna, kuvailen häntä ”rohkeaksi mieheksi”. Kysyttäessä, olisiko Trump altis imartelulle, Hautala pohti, ”Hän todennäköisesti ei ole immuuni. Putin haluaa ylläpitää avoimia viestiyhteyksiä.” Kiina muodostaa suurimman uhan Hautala sanoi, ettei usko Yhdysvaltojen kääntävän selkäänsä Euroopalle ja Nato-liittolaisille Atlantin toisella puolella. ”Eurooppa on globaalin talouden kolmas pilari ja välttämätön liittolainen Yhdysvalloille. Yhdysvaltojen on tarkkaan seurattava kehityksiä täällä”, Hautala sanoi. ”Samalla on tärkeää muistaa, että riippumatta siitä, kuka on presidenttinä, Yhdysvaltain katse on suunnattu kohti Aasiaa.” Hautala julkaisi äskettäin kirjan Venäjästä, Yhdysvalloista ja Suomesta. Hänen toimensa suurlähettiläänä Washingtonissa päättyivät elokuun lopussa. Purra: Aika lisätä puolustusmenoja Samalla valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) totesi, että on varsin selvää, että Suomen puolustusmenoissa on vahva kasvun tarve. Purra kertoi toimittajille perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina, että Yhdysvaltain vaalien jälkeen on selvää, että Euroopan on huolehdittava omasta puolustuksestaan. Purra huomautti, että se, miten tällaiset tarpeet täytetään Suomen taloudessa, on toinen asia.
