Palkkavaalit: Seuraavien vaalien pääkirjoitus
Eduskunnan keskiviikkoinen keskustelu hallituksen suunnitelmista rakentaa työmarkkinoille ”vientimalli” herätti vilkasta keskustelua. Vientialojen palkankorotuksista tulisi katto muille aloille, ja sovittelijan olisi tarjottava sovintoehdotuksensa tämän tavoitteen mukaisesti.
Puheenvuoroissa keskityttiin erityisesti naisten palkkoihin, sillä vientimallin katto vaikuttaisi julkisten alojen palkkoihin, joilla työskentelee paljon naisia. Sdp:n Antti Lindtman ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen arvostelivat hallituksen aikeita.
Oppositio näyttää hyödyntävän vientimallia vaalivalttinaan, erityisesti kunta- ja hyvinvointialuevaalien lähestyessä. Vaaleissa keskitytään julkisen sektorin tarpeisiin ja palkkoihin, ja hallitusta kannattavat pelkäävät palkkavaaleja.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että vientimallissa on myös joustavuutta. Yleisestä linjasta voidaan poiketa ja sallia korotukset tietyille aloille, mutta palkansaajien keskinäinen solidaarisuus saattaa olla koetuksella.
Hallituksen kannan puoltaa talouden peruslaki, joka estää julkisen sektorin nousemasta palkkajohtajaksi. Julkisen sektorin palkkojen noustessa yksityisen sektorin yli, kustannukset siirtyvät yksityiselle sektorille ja lisäävät verotaakkaa.
On huomioitava, että vientimalli on toiminut Suomessa hyvin ilman lakiakin. Mallin taustalla on ärtymys vuoden 2022 kuntasopimuksesta, joka rikkoi vientialojen etuoton ideaa vastaan. Nykyinen hallituspuolue on myös luvannut palkankorotuksia vuonna 2007.
Pääkirjoitukset ovat Helsingin Sanomien näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Ne heijastavat lehden periaatelinjaa ja pyrkivät tarjoamaan lukijoille syvempää ymmärrystä käsitellyistä aiheista.
