Lasten ja nuorten adhd-diagnoosien määrä kasvaa: Mitä vanhempien tulisi tietää
Terveys|THL:n rekisteritietojen mukaan yleisimpiä lasten ja nuorten adhd-diagnoosit ja adhd-lääkkeiden käyttö ovat Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla sekä Itä-Uudellamaalla. Vuonna 2023 noin kymmenesosalla sekä alakouluikäisistä että 13–17-vuotiaista pojista oli adhd-diagnoosi. Alakouluikäisillä tytöillä diagnoosien yleisyys oli noin neljä prosenttia ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin kuusi prosenttia. Vaikka tytöillä diagnooseja on vähemmän, viime vuosina ne ovat yleistyneet suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.
Myös adhd-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan erikoistutkija Miika Vuori toteaa, ”Lasten ja nuorten adhd-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin.” Hänen mukaansa vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa.
Alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista. Diagnoositiedot perustuvat THL:n ylläpitämien hoitoilmoitusrekisterien tietoihin. Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.
### Kelan asiantuntijat huolissaan alueellisista eroista
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten adhd-diagnoosien yleisyydessä ovat suuria. THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä korostaa, että ”suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.”
Diagnoosien yleistymiseen vaikuttaa Aalto-Setälän mukaan moni tekijä. Yksi selitys voi olla se, että nykyään adhd-oireet tunnetaan varsin hyvin ja tutkimuksiin hakeudutaan aiempaa useammin. Hän painottaa, ”Oireilua voi kuitenkin selittää lapsen tai nuoren kehityksessä tai kasvuympäristössä moni muukin tekijä kuin adhd, minkä vuoksi tarvitaan huolellista selvittelyä.” Aalto-Setälä korostaa erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon roolia tässä prosessissa.
### Läheisen tarina adhd-diagnoosista
Kun Mari sai kuulla, että hänen 10-vuotiaalla poikansa Joonaksella oli saatu adhd-diagnoosi, hämmentynyt äiti oli aluksi epävarma siitä, mitä se merkitsi. ”Olin järkyttynyt ja huolissani siitä, mitä tämä tarkoittaisi meidän arjellemme”, Mari muistelee. Käynti erikoislääkärin vastaanotolla auttoi häntä ymmärtämään paremmin adhd:n monimuotoisuutta ja sitä, miten hän voisi tukea poikansa tarpeita parhaiten.
Adhd-diagnoosin saaminen voi olla monimutkainen prosessi, mutta avun ja ymmärryksen löytäminen voi olla ratkaisevan tärkeää sekä lapsen että perheen hyvinvoinnin kannalta. Tietoisuus adhd:sta ja sen oireista voi auttaa vanhempia navigoimaan diagnoosin tuomiin muutoksiin ja tarjoamaan lapselleen tarvitsemaansa tukea.
Joten vanhemmat, muistakaa olla avoimia ja rohkeita kysymään apua, jos epäilette lapsellanne olevan adhd-oireita. Ymmärrys ja tuki ovat avainasemassa auttaessaan lasta elämään täyttä ja onnellista elämää adhd:n kanssa.
