news-10092024-091845

Kuntien vastuu TE-palveluista ja kotoutumiskoulutuksen leikkauksista

Vuoden 2025 alusta alkaen suomalaiset kunnat joutuvat kohtaamaan merkittävän muutoksen vastuullaan ottaessaan hoitaakseen Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) osana suunniteltua uudistusta Kotoutumislakiin. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusjohtoinen hallitus ehdottaa myös merkittäviä leikkauksia rahoitukseen maahanmuuttajien kotouttamisohjelmissa. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat voimakkaasti kritisoineet päätöstä. Heidän mukaansa uusia vastuita annetaan ilman riittävää rahoitusta, mikä vaikeuttaa uusien tulokkaiden kotouttamista. Myös muut leikkaukset vaikuttavat maahanmuuttajien palveluihin, kuten suunnitelma säästää yli kolme miljoonaa euroa käännöskustannuksissa. Kotoutumislaki asettaa erilaisia vaatimuksia integraatiokoulutukselle, ohjaukselle ja neuvonnalle sekä kielikoulutukselle. Kattava kotoutumislain uudistus, joka tulee voimaan ensi vuonna, vähentää myös korvauksia, joita kunnat saavat tarjotessaan palveluita, jotka tukevat pakolaisten kotouttamista. Kiintiöpakolaisten korvauskausi lyhenee neljästä vuodesta kolmeen. Kiintiöpakolaiset ovat Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun rekisteröimiä pakolaisia, jotka on sijoitettu isäntämaihin. Muiden pakolaisten, mukaan lukien väliaikaista suojelua saavien, kuten ukrainalaisten, korvauskausi lyhenee kolmesta vuodesta kahteen. ”Työllistyminen vaikeaa ilman suomen kielen taitoa” Hallituksen mukaan Kotoutumislain uudistusten tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja asettaa vastuu maahanmuuttajille omasta kotoutumisestaan. Kun Kotoutumislain uudistussuunnitelmat julkistettiin kesäkuussa, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoi, että maahanmuuttajien on otettava enemmän vastuuta itsestään. ”Maahanmuuttajien on otettava suurempaa vastuuta omasta kotoutumisestaan. Hallitus aikoo ottaa käyttöön velvoitteita kotoutumisjärjestelmässä ja vahvistaa yleistä julkista taloutta”, Rantanen sanoi tuolloin. Kuitenkin Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioista vastaavan Glen Gassen mukaan maahanmuutto on lisännyt työllisyyttä ja merkittävästi kasvattanut työikäisen väestön määrää pääkaupungissa viime vuosina. Gassen sanoi, että nykytilanne on erityisen haastava, koska kotoutumiskoulutus auttaa lisäämään työllisyyttä ja kasvattamaan verotuloja. ”Emme voi jättää ihmisiä ilman palveluita ja odottaa heidän oppivan suomea peilin edessä kotona. Suomessa on edelleen hyvin vaikeaa työllistyä ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa.” Mika Penttilä, Oulun kaupungin opetus- ja kulttuurijohtaja, sanoo, että tarvitaan laajempaa kielikoulutusta. Kuva: Paulus Markkula / Yle Vastaava väestönkasvu on nähtävissä myös pohjoisessa Oulun kaupungissa, jossa merkittävä osa uusista tulokkaista on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat muodostavat kuusi-seitsemän prosenttia pohjoisen kaupungin väestöstä eli 11 000-13 000 asukasta. Viime vuonna Ouluun muuttaneista 3 000 henkilöstä noin 2 000:lla oli maahanmuuttajatausta. Tarvitaan laajempaa kielikoulutusta, sanoo Mika Penttilä, Oulun kaupungin opetus- ja kulttuuripalvelujen johtaja. ”Tiedämme, että työikäisen väestön kasvu ei ole merkittävää; ainoa kasvu tulee maahanmuutosta. Yhteiskuntana meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota maahanmuuttajien kotouttamiseen”, hän sanoi. Hallituksen oma vaikutusarvio ehdotetuista säästöistä huomautti, että integraatiopalveluiden leikkaukset voivat haitata maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia. Se myös totesi, että rahoituksen vähentäminen voi lisätä pitkän aikavälin julkisia menoja ja vähentää tuloja. Kunnat saattavat olla haluttomampia vastaanottamaan pakolaisia Korvausten vähentäminen kunnille pakolaisille ja pakolaistaustaisille henkilöille alkaa vaikuttaa vuonna 2027, kun korvauskausia uusille tulokkaille tullaan lyhentämään vuodesta 2025 alkaen. Hallitus arvioi säästöjen olevan noin 12,6 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 26,6 miljoonaa euroa vuonna 2028. Suomen Kuntaliiton mukaan korvausten leikkaaminen voi vaikuttaa kuntien halukkuuteen ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Joka vuosi Suomi ottaa ennalta määrätyn määrän kiintiöpakolaisia. Vuonna 2023 heitä oli 1 050, mutta tänä vuonna heitä on vain 500. Toisin kuin turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan kuntiin Suomessa saapuessaan. Jos kunnat saavat vähemmän tukea kotouttamiseen, ne saattavat olla haluttomampia vastaanottamaan pakolaisia. ”Vähentyvä korvaus voi vaikuttaa suoraan kuntien resursseihin, joita käytetään vastaanoton koordinointiin ja palvelujen järjestämiseen kiintiöpakolaisille”, sanoi Maija Lehtimaa, kuntaliiton maahanmuutto- ja kotouttamisasiantuntija. Yle ID -tunnuksen omaavat käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle ID:n tämän linkin kautta. Kommentointiin ja moderaatioon liittyvät ohjeemme on selitetty täällä.