Suomen korkojen nousu – Ruotsin tie ei pelastanut
Ruotsin keskuspankki laski ohjauskorkoaan jälleen tiistaina. Hyötyykö Ruotsi omasta rahapolitiikasta, kysyy HS:n taloustoimittaja Merja Saarinen. Ruotsin keskuspankki seuraa EKP:tä ja Fediä korkoliikkeissään. Nopeammat koronlaskut heikentäisivät valuuttaa ja kiihdyttäisivät tuonti-inflaatiota. Pienen maan keskuspankit joutuvat seuraamaan isompien keskuspankkien rahapolitiikan liikkeitä. Suomessa on jo pitkään tiedetty, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on ollut Suomelle liian kireää ja korot liian korkeat jo jonkin aikaa. Sen ovat tunnustaneet talouden asiantuntijatkin.
Ruotsin tie ei ole pelastanut Suomen korkojen nousua. Euroalueen ulkopuolelle jäänyt Ruotsi saa päättää ohjauskorostaan itsenäisesti sen mukaan, mikä on parasta juuri Ruotsin taloudelle. Suomen tahdin määrää EKP ja euroalueen yhteinen rahapolitiikka. EKP tekee korkopäätöksensä sen perusteella, miten asiat euroalueella keskimäärin kehittyvät. Suomen kehitys ei ole kuitenkaan ollut keskimääräistä. Suomessa taistelu inflaatiota vastaan on voitettu jo aikaa sitten, ja uhkana on enemmänkin deflaatio eli hintojen lasku toisin kuin muissa maissa.
Suomessa korkeat korot ovat myös tehneet taloudelle enemmän hallaa kuin muissa euromaissa. Syynä tähän on vaihtuvien viitekorkojen suuri suosio. Monessa muussa maassa esimerkiksi asuntolainoissa suositaan pidempiä viitekorkoja, jolloin korkojen nousu ei tunnu yhtä rajusti. Ei siis ihme, että osa suomalaisista onkin saattanut haikailla oman itsenäisen rahapolitiikan perään. Olisivatko asiat Suomessa paremmin, jos Suomella olisi oma rahapolitiikkansa kuten Ruotsilla?
Vaikka Ruotsin taloudella ei olekaan hätäpäivää Suomeen verrattuna, korkeista koroista on kärsitty sielläkin ja koronlaskuja on odotettu. Ei toki ihan yhtä kuumeisesti kuin Suomessa. Ruotsissakin kuitenkin toivotaan korkojen laskun vauhdittavan talouskasvua. Myös asuntovelkaisille koronlaskut olisivat helpotus, sillä Ruotsissakin vaihtuvakorkoiset korot ovat suosittuja asuntolainojen viitekorkoina. Tosin siellä kyse on yleensä hieman pidemmistä viitekoroista kuin Suomen 12 tai kolmen kuukauden euribor.
Kuinka vauhdikkaasti Ruotsin keskuspankki Riksbank on ohjauskorkoa laskenut? Vaikka Ruotsilla on ollut vapaat kädet laskea korkoa, se ei ole käytännössä edennyt juurikaan Euroopan keskuspankkia nopeammin. Ylipäätään Riksbankin ohjauskorko on seurannut vuosikaudet varsin tiiviisti EKP:tä ja Yhdysvaltain keskuspankki Fediä. Riksbank teki ensimmäisen koronlaskunsa toukokuussa pudottamalla ohjauskorkonsa 4,0 prosentista 3,75 prosenttiin. Täsmälleen saman verran laski EKP ohjauskorkoaan kuukautta myöhemmin, kesäkuussa. EKP pudotti tuolloin keskeisimmän ohjauskorkonsa eli talletuskoron myös 3,75 prosenttiin. Tiistaina Riksbank laski jälleen korkoja. Se laski ohjauskorkoa odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä ja pudotti ohjauskoron 3,50 prosenttiin. Samalla keskuspankki totesi, että korkoja voidaan laskea tänä vuonna vielä kaksi tai kolme kertaa, jos inflaationäkymät pysyvät nykyisenkaltaisina.
Myös odotukset Fedin koronlaskujen määrästä ovat kasvaneet viime viikkoina. Kolme koronlaskua olisi odotuksia nopeampi tahti, sillä esimerkiksi Handelsbanken ennusti ennen päätöstä Riksbankin tekevän enää vain kaksi koronlaskua loppuvuonna. Riksbankin tiedotteen jälkeen se lisäsi ennusteeseensa vielä kolmannenkin koronlaskun. Sen jälkeen Riksbankin ohjauskorko olisi tämän vuoden lopussa 2,75 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,00 prosenttia ja siihen se sitten jäisikin myös vuoden 2026 lopussa.
EKP:n Handelsbanken odottaa laskevan ohjauskorkoaan syyskuussa 3,50 prosenttiin ja sen jälkeen vielä ainakin kerran tänä vuonna, niin että ohjauskorko olisi tämän vuoden lopussa 3,25 prosenttia. Ensi vuoden lopussa se olisi 2,25 prosenttia ja vuoden 2026 lopussa 2,0 prosenttia. ”Jos joku nyt pähkäilee, kuinka paljon parempi Suomen tilanne voisi olla rahaliiton ulkopuolella, niin toiveilla ei välttämättä ole pohjaa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Ovatko Ruotsin kädet sidotut huolimatta siitä, että sillä on oma keskuspankki ja oma rahapolitiikka? Kyllä, käytännössä Ruotsin ei kannata kulkea ihan omia polkujaan. Korkopäätöksiä tehdessään Ruotsi joutuu ottamaan huomioon myös korkopäätösten vaikutukset omaan valuuttaansa kruunuun. Näin muistuttaa Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen. Kruunun kehitystä seurataan Ruotsissa tarkkaan. Ruotsi on kärsinyt heikosta kruunusta jo useamman vuoden.
Jos Ruotsi olisi laskenut tänä vuonna ohjauskorkoaan selvästi enemmän kuin EKP tai Fed, olisi Ruotsin kruunu heikentynyt lisää. Siihen Ruotsilla ei ole varaa. Vaikka heikko valuutta antaa potkua viennille, sillä on ikäviäkin vaikutuksia. Valuutan heikkeneminen tarkoittaa myös tuontitavaroiden hintojen nousua eli tuonti-inflaatio kiihtyy. Jos nopeat koronlaskut heikentäisivät valuuttaa ja kiihdyttäisivät tuonti-inflaatiota, joutuisi Riksbank lopettamaan koronlaskut lyhyeen, Hirvonen muistuttaa. Tämän takia Riksbank peesaa EKP:tä ja Fediä korkoliikkeissään.
Pienen maan keskuspankit joutuvat seuraamaan isompien keskuspankkien rahapolitiikan ja ohjauskorkojen liikkeitä, Hirvonen korostaa. Lisäksi ne joutuvat kantamaan huolta valuutan mahdollisesta epävakaudesta. Eli jos joku nyt pähkäilee mielessään, kuinka paljon parempi Suomen tilanne voisi olla rahaliiton ulkopuolella, niin toiveilla ei välttämättä ole pohjaa. Korot tuskin olisivat Hirvosen mukaan laskeneet Suomessa paljonkaan nopeammin. Suomen korkopolitiikka olisi seurannut EKP:tä ja Fediä.
Eli asuntokauppa ja rakennusteollisuus olisivat mitä todennäköisemmin sakanneet rahaliiton ulkopuolellakin yhtä pahasti kuin ne nyt tekivät. Lisäriesana Suomella olisi vielä heiluva ja mitä todennäköisimmin heikko valuutta. Ottaen huomioon Suomen talouden kasvunäkymän, ei markka voisi Hirvosen mukaan olla kovin vahva. Eli ainakaan itsenäisen rahapolitiikan takia ei Ruotsia kannata kadehtia. Muita syitä kateuteen Ruotsin taloudessa toki riittää. Muokkaus 20.8. kello 13.25: Päivitetty Handelsbankenin korkoennuste Riksbankin osalta keskuspankin tiedotteen jälkeen.