Perjantain lehdet: Muumit pilalla, Suomi valmistautumaton tulevaisuuden sotaan ja lihapula
Muumien kaupallistuminen on saanut suomalaiset mietteliäiksi, kirjoitti Aino Miikkulainen Helsingin Sanomissa. Vaikka hän rakastaa Tove Janssonin luomia Muumeja, Miikkulainen huomauttaa huolestuneena brändin loputtomasta kaupallistumisesta viime vuosina.
Kun kävelee Prismassa ostoksilla, ensimmäisenä vastaan tulevat hyllyt täynnä Muumipeikkoja, -vaatteita ja -peittoja. On Muumi-puuroa, -karkkeja ja -smoothieita. Jopa Muumi-lihakeittoa. Vieläpä Muumi-lanttuja ja perunoita vihannesosastolla! Ehkä pahinta on kuitenkin Muumi-mehu, Mehuli”, Miikkulainen kirjoitti.
Hän lisäsi, että joku voisi varmasti selviytyä viikon pelkästään Muumi-brändättyjen tuotteiden avulla. Hänen mielestään vaikka Janssonin perikunta vaalii tiukasti immateriaalioikeuksia, sitä hyödynnetään armotta.
Miikkulainen on havainnut haitallisia vaikutuksia Muumi-kasvojen liimaamisesta jokaiseen mahdolliseen tuotteeseen. Vaikka hänen lapsensa lukivat johdannaisia Muumi-kuvakirjoja ja käyttivät Muumi-vaippoja taaperoina, kun oli aika lukea Janssonin alkuperäisiä Muumi-kirjoja, lapset olivat jo kyllästyneet Suomen kansallisiin piirroshahmoihin.
Hän mainitsi, että tämä ilmiö on jatkunut lapsuudesta aikuisuuteen asti. Kun Helsingin taidemuseo (HAM) avasi näyttelyn Janssonin näkymättömistä teoksista – hän oli tuottelias maalari lisäksi Muumien luojana – monet hänen lähipiiristään eivät olleet kiinnostuneita menemään.
Miikkulainen sanoi tunteneensa samoin, mutta meni silti ja ylisti Janssonin taidetta ja hänen Muumejaan edelleen melko ainutlaatuisina.
Alkuperäiset Muumi-tarinat ovat moniulotteisia eri sävyineen, jopa synkkiä, jotka heijastavat Janssonin henkilökohtaista elämää.
Charlie McDowell, The Summer Book -elokuvan ohjaaja, joka perustuu Janssonin vuonna 1972 julkaistuun samannimiseen romaaniin, kommentoi, miksi hän rakasti Muumeja lapsena.
”Englannissa luin Muumi-kirjoja lapsena. Ne olivat kiehtovia ja hieman pelottavia.”
Miikkulaisen mielestä on valitettavaa, että monet Muumien synnyinmaan asukkaat ovat jo kyllästyneet pehmeisiin, vaarattomasti laimennettuihin versioihin lapsina.
Dronet: Suomi jäljessä
Iltalehti vieraili ukrainalaisessa droonitehtaassa, jolla on yhteyksiä suomalaiseen puolustusyhtiö Summa Defenceen. Summa Defence aikoo perustaa droonitehtaan Suomeen ukrainalaisten kumppaneiden kanssa ennen kesää.
Ihor Krynitsko, Summan ukrainalaisen kumppaniyritys Air Assistin omistaja, kertoi IL:lle, että Suomi ja Eurooppa ovat jäljessä miehittämättömien ilma-alusten (UAV) ja dronejen valmistuksessa.
”Ainoastaan Baltian maat ovat edistyneet. Suomi ei ole vain jäljessä, vaan valovuosia tässä kehityksessä”, Krynitsko sanoi.
”Kävin lentämässä dronejamme yhdessä maassa, ja paikalliset viranomaiset nauroivat, että he voivat ampua dronen alas omilla järjestelmillään. No, eivät voineet.”
Tähän mennessä Euroopassa tai Naton alueella ei ole vastaavaa asiantuntemusta kuin Ukrainassa. Itse asiassa länsivallat ovat tunnetusti tiiviissä yhteyksissä Ukrainaan saadakseen eturintamakokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä, erityisesti dronejen osalta.
Suomen puolustusvoimat ovat olleet vaitonaisia omista miehittämättömien ilma-alusten kyvykkyyksistään. Puolustusvoimat on kouluttanut asevelvollisia dronejen lentäjiksi vuodesta 2023, mutta droneja ei vielä tunneta laajasti käytettävän koulutuksessa.
Puolustusvoimien ase- ja logistiikkapäällikkö eversti Jari Mikkonen kertoi aiemmin IL:lle, että Suomen asevoimat eivät ole kovin innokkaita ostamaan kymmeniä tuhansia droneja, joiden teknologia voisi vanhentua kuukausissa.
Suomessa on tällä hetkellä vain muutama dronejen valmistaja, minkä vuoksi puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola, kannatti omistettua dronestrategiaa viime marraskuussa.
Lihapula
Maaseudun Tulevaisuus -lehti raportoi, että osassa S-ryhmän kauppoja on ollut jauhelihan pula, ja hyllyt ovat olleet tyhjinä tietyillä paikkakunnilla.
Sosiaalisessa mediassa kiertävät kuvat näyttävät kauppojen kyltit, joissa pahoitellaan ”haasteita jauhelihatuotteiden saatavuudessa”.
S-ryhmän markkinakauppatuotteiden johtaja Kim Strömsholm vahvisti, että ketjulla on ollut vaikeuksia vastata kysyntään.
”Jauhelihassa kysyntä on väliaikaisesti ylittänyt tarjonnan, mikä saattaa johtaa myös muiden jauhelihatuotteiden puutteisiin”, Strömsholm sanoi.
Yritys on jo ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin.
”Varmistamme omilla toimillamme, että asiakkailla on edelleen jauhelihaa saatavilla”, hän lupasi.
Yle ID:n omistajat voivat jättää kommentteja uutisiimme. Voit luoda oman Yle ID:si tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderaatiosta löytyvät täältä.
