Suomen Reserviläisliitto: Runsaasti vapaaehtoisia Ukrainan rauhanturvaamistehtäviin
Vuonna 2024 yli 3000 reserviläistä haki kriisinhallintatehtäviin, joista yli 2300 kelpasi valmiuspalvelukseen. Kuva: Lukas Nikkari / Puolustusvoimat
Suomen Reserviläisliitto on ilmaissut halukkuutensa tukea hallituksen päätöstä, jos sellainen hyväksytään. ”Luotamme siihen, että kansallinen johtomme tekee parhaan päätöksen, ja Reserviläisliitto seisoo sen takana,” sanoo ryhmän toimitusjohtaja Minna Nenonen.
Suomen mahdollinen rooli Ukrainassa
Suomi ei ole sulkenut pois joukkojen lähettämistä Ukrainaan osana kansainvälistä operaatiota, joka valvoisi mahdollista tulitaukoa tai rauhansopimusta. Kuitenkaan mitään virallista päätöstä ei ole tehty ja Suomen pääministeri Petteri Orpo (Kok) totesi viime viikolla, että maan rooli missään rauhanturvaoperaatiossa Ukrainassa on todennäköisesti rajoitettu.
Vaikka mitään tarkkoja yksityiskohtia tällaisen operaation rakenteesta, oikeudellisesta kehyksestä tai joukkojen määrästä ei ole käsitelty, Nenonen huomautti, että Suomella on koulutettuja reserviläisiä, jotka ovat halukkaita palvelemaan rauhanturvaoperaatioissa. ”Vapaaehtoisia ei ole puutetta. Meillä on jo reserviläisiä rauhanturvaoperaatioissa,” hän totesi.
Kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin on edelleen korkea Suomen aktiivisen reservin keskuudessa, joka on hiljattain ylittänyt yli 50 000 jäsentä kokonaisuudessaan. Suomen armeijan mukaan kiinnostus sotilaalliseen kriisinhallintaan on 20 vuoden huipussa. Vuonna 2024 yli 3000 reserviläistä haki kriisinhallintatehtäviin, joista yli 2300 kelpasi valmiuspalvelukseen.
Keskustelu Suomen roolista Ukrainassa
Ilmatuen ja merellisen tuen uskotaan olevan kriittisimpiä kansainvälisiä panoksia mahdollisessa Ukrainan rauhanturvaoperaatiossa. On epätodennäköistä, että Suomi, joka tunnetaan maajoukoistaan ja sijaitsee Naton etulinjassa, tekisi merkittävän sotilaallisen panoksen operaatioon Ukrainassa.
Jos Yhdysvallat vetäytyy, Britannia ja Ranska johtaisivat todennäköisesti tällaista operaatiota, ottaen huomioon niiden vahvat ilmavoimat. Suomen osallistuminen riippuisi operaation luonteesta. Jos kyseessä olisi YK:n mandaatilla toimiva rauhanturvaoperaatio, olemassa olevat menettelytavat mahdollistaisivat Suomen osallistumisen reserviläisillä ja pienen määrän uraupseereita.
Kuitenkin Salonius-Pasternak varoitti, että tällainen operaatio voisi kohdata venäläisiä provokaatioita. ”Esimerkiksi yksi tykistöammuksen voitaisiin ampua tiedettyyn rauhanturvaajien sijaintiin. Jos joku kuolee, lännen vastaus joutuisi koetukselle. Venäjä yksinkertaisesti väittäisi, että kyseessä oli onnettomuus.”
Koska sekä YK:n että Naton johtama operaatio olisi poliittisesti haastava perustaa, asiantuntijat uskovat, että todennäköisin skenaario olisi tilapäinen koalitio halukkaista maista. Suomen kriisinhallintalain mukaan Suomi voi osallistua YK:n valtuuttamaan sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä ”poikkeuksellisesti” muihin operaatioihin, joiden tarkoituksena on ylläpitää tai palauttaa kansainvälinen rauha ja turvallisuus.
