En enemmistö fylkestingissä on päättänyt lakkauttaa lukiot Dokkassa ja Skarnesissa sekä koulupaikat Flisassa, Sønsterudissa, Dombåsissa ja Lomissa.
52 prosenttia äänesti puolesta (30 ääntä) ja 47 prosenttia vastaan (27 ääntä).
Päätös herätti reaktioita monissa kokousta seuranneissa opiskelijoissa. Useat reagoivat itkien ja pettymyksellä.
– Tämä on todella pettymys. Monet varmaan odottivat, että näin kävisi, sanoo Ada Biko Vaagaasar Lomista heti päätöksen jälkeen.
Kuusi koulua ja koulupaikkaa Innlandetissa lakkautetaan, päätti fylkesting 23. lokakuuta.
– Aivan kamalaa
– En voi hyvin nyt. En ollenkaan, sanoo Mya Hånsnar Lomin oppilas.
Useat opiskelijat reagoivat itkien päätöksen teon aikana.
Kuva: Reidar Gregersen
Alun perin hän olisi aloittanut kolmannen luokan Lomin koulupaikassa tulevana syksynä.
– Minulle se tarkoittaa muuttoa asuntolaan tai pendelöintiä. Ei vapaa-ajan aktiviteetteja, meidän täytyy priorisoida koulu.
– Luulen, että minun täytyy muuttaa asuntolaan. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. En halua, että koko vapaa-aikani menee kouluun, haluanhan minä elämän, hän sanoo.
Mya Hånsnarin oli alun perin määrä aloittaa kolmannella luokalla Lomin koulupaikassa tulevana syksynä. Nyt koulu on päätetty lakkauttaa.
Kuva: Even Lusæter / NRK
Dokkan lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Sunniva Ludvigsen on erittäin pettynyt.
– Minulla on aivan kamala olo. Aivan järkyttävää. Olen niin pettynyt, vihainen ja surullinen.
Sunniva Ludvigsen, Dokkan lukion oppilaskunnan puheenjohtaja.
Kuva: Inger Johanne Solli / NRK
– Olemme tehneet niin kovasti töitä tämän eteen, ja silti tuntuu, että se ei merkitse mitään. Olemme antaneet kaikkemme, mutta ei vaikuta siltä, että se olisi merkinnyt mitään, sanoo Dokkan oppilas Linnea Slettum.
Fabiola Ledo, Innlandetin oppilasjärjestön puheenjohtaja, sanoo monien olevan epätoivoisia.
– Meillä oli pieni toivo siitä, että poliitikot kääntäisivät kelkkansa. Koulu on enemmän kuin vain koulu, siellä saat ystäviä, luot tulevaisuuttasi. Monet nuoret täällä ovat menettäneet mahdollisuutensa nyt. He ovat epätoivoisia ja surullisia.
– Tämä on vain todella typerää. Opiskelijoita ei ole kuunneltu, hän sanoo.
– Koskettaa minua
Fylkesordfører Thomas Breen (Ap) on jälkikäteen helpottunut siitä, että he ovat nyt edenneet yhden askeleen asiassa.
– Suuressa kuvassa olen tyytyväinen päätökseen. Uskomme sen olevan tulevaisuutta ajatellen, samalla kun tunnustamme ja ymmärrämme, että se on monille kivuliasta.
Fylkesordfører Thomas Breen (Ap) on tyytyväinen tehneensä päätöksen, joka vie koulurakennesuunnitelmaa askeleen eteenpäin.
Kuva: Even Lusæter / NRK
Joakim Ekseth (H), koulutuslautakunnan puheenjohtaja, sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että he ovat tehneet päätöksen.
– Se oli tärkeää. Nyt meillä on suunnitelma siitä, mitä teemme jatkossa. Nyt meillä on päätös, ja nyt työ alkaa.
Oppilaiden reaktiot päätöksen jälkeen herättivät hänessä tunteita.
– Aivan selvästi. Reaktiot on helppo ymmärtää. Tämä koskettaa monia, hän sanoo.
Joakim Ekseth (H), koulutuslautakunnan puheenjohtaja, ennen päätöstä.
Kuva: Inger Johanne Solli / NRK
Fylkesvaraordfører Hanne Velure (H) myöntää myös, että asia on vaikea.
– Olemme esittäneet kokonaisuuden. Mielestämme tarjonta paranee useammalle oppilaalle. Siksi teemme tämän. Kukaan ei pidä koulujen lakkauttamisesta.
Keskustan johtaja fylkessä Aud Hove on erittäin pettynyt.
– Olen uskomattoman pettynyt. Kovat faktat ovat, että yli 700 oppilasta menettää lähikoulunsa, monet menettävät työpaikkansa ja 500 lausuntoa ei ole otettu huomioon.
Oppositio halusi lykätä koulujen lakkauttamista, mutta ei saanut tahtoaan läpi.
– Surullista
Oikeusministeri Emilie Enger Mehl (Sp) katsoo, että päätös lakkauttaa kuusi koulua ja koulupaikkaa Innlandetissa tuhoaa tulevien sukupolvien mahdollisuudet.
– Tämä on vain surullista ja tuhoaa tulevien sukupolvien mahdollisuudet. Innlandetin työväenpuolue ja Høyre eivät paranna koulua, vaan poistavat sen kokonaan monilta oppilailta, Mehl sanoo NTB:lle.
– Nuoria pakotetaan muuttamaan 15–16-vuotiaina tai viettämään jopa neljä tuntia bussissa joka päivä. Se tuhoaa vapaa-ajan tarjonnan, vapaaehtoistyön ja liike-elämän. Suuret ja pienet yritykset menettävät suuren osan toimintansa perustasta, kuten eiliset lakot osoittivat selvästi, hän jatkaa.
Høyren johtaja Erna Solberg sanoo sähköpostissaan NRK:lle, että kyseessä on vaikea asia ja että hän kunnioittaa kaikkia, jotka ovat taistelleet demokraattisesti oikean asian puolesta.
– Meidän kaikkien on luotettava siihen, että paikalliset vaaleilla valitut fylkestingin jäsenet tekevät viisaita päätöksiä heille uskotuissa tärkeissä ja vaikeissa asioissa – mukaan lukien tässä koulurakenteeseen liittyvässä asiassa. Joskus poliitikkojen on tehtävä vaikeita, mutta välttämättömiä, päätöksiä. Vaikka se olisi epäsuosittua. Muuten kukaan ei johda, ja lopulta kaikki häviävät, Solberg sanoo.
Hän uskoo, että tulemme näkemään koulujen lakkauttamisia useissa paikoissa maassa tulevaisuudessa, kun sekä lasten osuus että budjetin koko pienenevät.
– Se, mitä tapahtuu nyt Innlandetissa, on jotain, mitä tulemme valitettavasti näkemään useammassa paikassa tulevaisuudessa. Meitä on enemmän vanhempia tässä maassa, samalla kun saamme vähemmän lapsia kuin ennen. Kiristyneet budjetit ja yhteiskunnallinen kehitys, jossa yhä useammat haluavat asua taajamissa ja kaupungeissa pikemminkin kuin pienissä kyliä, ovat asioita, joihin poliitikkojen on suhtauduttava ja joiden mukaisesti heidän on järjestettävä palvelut. Muuten he eivät tee työtään.
Kaksi koulua ja neljä koulupaikkaa lakkautettiin fylkestingissä keskiviikkona.
Myös Rødt-poliitikko Hege Bae Nyholt, joka johtaa koulutusvaliokuntaa Stortingissa, reagoi päätökseen.
– Tänään on synkkä päivä. Koulu on monien paikallisyhteisöjen elämän sydän, ja nyt se on leikattu. Tämä on ensimmäinen askel hajottaa maaseutua. Ministerin olisi pitänyt puuttua tilanteeseen ja turvata lasten tärkein instituutio. Syyttää vain fylkkeitä on vastuunpakoilua koko Norjan koulupäälliköltä, sanoo Bae Nyholt ja jatkaa:
– Emme anna periksi. Tässä on kyse tuhansien lasten tulevaisuudesta. Minun nähdäkseni lasten etua ei ole otettu huomioon tässä.
Oppilaskunnan puheenjohtaja Eivind Maurstad-Husom seurasi päätöksen tekoa.
Kuva: Roar Andre Berntsen / NRK
Tiistaina asianajaja John Christian Elden ilmoitti, että Innlandetin fylkestingin olisi pitänyt lykätä koulujen lakkauttamisen käsittelyä. Hän on sitoutunut useiden ryhmien toimesta Dokkassa ja Innlandetissa ja on arvioinut, että lakkautukset voivat johtaa mahdollisiin perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomuksiin lapsen edun huomioon ottamisessa.
Lapsi- ja perheasiainministeri Kjersti Toppe (Sp) on samaa mieltä Eldenin kanssa ja sanoo, että fylkien on otettava kantaa kysymykseen lasten oikeudesta vapaa-aikaan, lepoon ja leikkiin ennen koulujen lakkauttamista.
Herkistänyt reaktioita matkalla
Prosessi päätöksen tekemiseksi on ollut pitkä ja herättänyt voimakkaita reaktioita oppilailta, opettajilta, vanhemmilta ja liike-elämältä.
Useat oppilaat ovat pelänneet vapaa-aikansa puolesta, kun heidän täytyy matkustaa bussilla, ja oikeusministeri Emilie Enger Mehl (Sp) antoi äskettäin voimakkaan kritiikin todeten, että fylkesordfører Breen (Ap) on myynyt itsensä vallan saamiseksi Høyren kanssa.
Lomin pormestari Kristian Frisvold (BL) totesi maanantaina kunnanvaltuuston kokouksessa, että kyseessä oli ”sota” ja että heidän ei tarvitse enää olla asiallisia koulujen asiassa.
Vaikka päätös on nyt tehty, Lomin pormestari ei ole vakuuttunut asiasta.
– Asia ei ole vielä selvä. Se tullaan valittamaan, ja siitä tulee laillisuusvalvonta. Viimeistä sanaa tässä asiassa ei ole vielä sanottu, Frisvold sanoo.
Svein Ørsnes Rødasta ja Aud Hove Sp:stä olivat ennen ilmoittaneet aikovansa lähettää päätöksen koulujen lakkauttamisesta laillisuusvalvontaan.
Fylkestingin enemmistö Ap:n, MDG:n ja Høyren kanssa on ollut selvillä siitä, että toimenpiteitä laskevien oppilasmäärien vuoksi on ollut välttämätöntä tehdä.
Innlandetin kouluissa on yli 2000 tyhjää pulpettia, ja fylkeskommunen odottaa niiden määrän nousevan 3000:een vuoteen 2038 mennessä.
Kerromme koulujutusta Innlandetissa
Fylkeskunnan mukaan tilanteen on vaikuttanut niin paljon koulujen tarjonnan laatuun ja ennustettavuuteen kuin myös fylkeskunnan talouteen, että toimiin on ollut pakko ryhtyä.
Julkaistu
23.10.2024 klo 12.53
Päivitetty
23.10.2024 klo 19.40