Viime viikon muotikatsauksesta tähän päivään — moda güncel haberleri — mikä oikein muuttaa vauhtia? Mietin itseäni viime toukokuussa Stockmannin٣. kerroksessa, kun matoilleni tarjottiin jotain, jota en ollut odottanut: koralli-oranssin värinen takki, joka oli selvästi tullut jostain toiseen maailmaan, ei jostain perinteisestä muotitalosta.
Kuinka tämä kertakäyttöinen kangaskasa päätyi pyörimään myymälätiskillä? Miksi sama väri kolahti samanaikaisesti moneen eri tyyliin Instagram-feedissäni? Trendit eivät synny tyhjiössä, ne räjähtävät jostain—aivan kuten se koralli-oranssi takkikin, jonka näin myöhemmin syyskuussa löytyneen postilaatikkooni Berliinistä.
Minä epäilen, että tässä on jotain suurempaa kyseessä kuin pelkkä värivalinta. Trendit kertovat meidän ajastamme—ehkä jopa pelkäämme niitä, ehkä ihastumme niihin liikaa. Mutta mitä oikein tapahtuu, kun yhdistämme perinteet, sosiaalisen median kierteet ja ympäristön? Se, mitä seuraavaksi selviää, on jotain, jota emme voi enää sivuuttaa—ei vielä pitkään aikaan. Ja kyllä, tämä ei ole pelkästään markkinointipuhetta, vaan jotain, jonka näin itse viime viikolla.
Kuluneen viikon huippukohdat: mistä trendit oikein lähtivät liikkeelle?
Mistä oikein aloitetaan: trendien ytimessä
\n\n
Viime viikon katoksesta jäi mieleen yksi asia — tai oikeastaan kolme. Ensinnäkin se, että muoti ei koskaan ole ollut niin kertakäyttöistä kuin nyt, kun tiktokkaajat vaihtavat tyyliä viikottain kuin minä vaihdan sukkia (käytän mieluummin vuohia, mutta ettei tämä menisi siihen suuntaan). Toiseksi sen, että trendit eivät enää synny katujen vaan moda trendleri 2026 -sivujen kautta. Ja kolmanneksi — mikä kyllä hirvitti — että puolet niistä trendistä ovatkin sittenkin vain takaisinmallinnuksia vuodesta 1998. Olenko ainoa, joka tunnistaa tuon mustan pitsihameen myyntipöydältä?
\n\n
Otetaanpa esimerkiksi viime viikon suosituimmat kohteet. Yksiosaiset wet-look-mekot olivat taas kaikkialla — ja ei, en puhu niistä muovisista hihnoista, jotka jättävät jäljet nilkkoihin (kiitos kaverit, jotka löysivät nämä ensimmäisenä, mutta kyllä ne kestävätkin tiskissä). Kävin niitä katsomassa viime perjantaina Helsingin Kalliossa, ja siellä oli yksi vaatekauppa, joka oli litistetty täysin suunnattujen rypytysten alle. Ihan kuin olisi avannut oven myrskylle. Mutta mikä siinä oli kummallista? Ne eivät lähteneet kotoa kenenkään muun kuin Instagramin ”moodboard-muoteilijoiden” mukaan. Eli trendit syntyvät nykyään samoissa some-loopissa, joissa myös me katsomme kissavideoita ja seltsun meditaatiovideoita — mikä on vähän surullista, kun ajattelee, että muoti oli ennen asioiden tehdä ja käyttää eikä vain nähdä ja kopioida.
\n\n
Jalkineet olivat toinen suuri yllätys. Kävelin viime viikolla läpi Sörnäisten torin, kun kolme eri miestä — kaikki eri ikäisiä ja eri tyylisillä — marssivat ohi samalla tavalla: valkoisilla platform-sandaaleilla. Ne olivat $187 apteekkityyliset versiot, jotka näyttivät kopioilta jostain moda trendleri 2026 -sivulta. Ja tässä on se pointti: trendit eivät enää olekaan peräisin designereista vaan ennemmin some-algoritmien kierroksilta. Siis ihan tosissaan, katsokaapa vaikka TikTokin trending-hashtageja — sieltä löydät seuraavan kauden trendit.
\n\n\n
| Trendilähde | Vuosi | Esimerkki | Kopioituko? |
|---|---|---|---|
| Kadun tyyli | 2005 | Skinny-jaarit | Ei |
| Some-algoritmit | 2023 | Yksiosaiset wet-look-mekot | Kyllä, tuhansia kertoja |
| Designers | 1995 | Suuret olkaremmit | Joskus, mutta harvoin |
| TikTok-trendit | 2024 | Platform-sandaalit | Suoraan vertailukelpoisia |
\n\n\n
Mutta mitä tämä kaikki kertoo meille? Se, että muoti on nykyään digitaalista kulttuuria — ei enää pelkkää tekstiiliä ja nahkaa. Trendit syntyvät nopeammin kuin koskaan, ja ne voivat hävitä samalla lailla. Muistan, kun vuonna 2021 puhuttiin normaaleista housuista (niistä kapeista, joita oli mahdotonta käyttää mihinkään), ja nyt ne ovatkin jo poissa muodista. Kuka helvetti päättää, että housut ovat taas \”out\”? No, kai se Pinterestin algoritmi — tai sitten se joku 19-vuotias Berliinissä, joka laittoi yhden kuvan puhelimellaan.
\n\n\n
\n💡 Pro Tip: \”Jos haluat pysyä trendien mukana, älä seuraa niitä — seuraa ennemmin sitä, kuka trendin aloitti. Usein se on joku, joka ei edes ole muotialalta vaan vaikka videopelien hahmo. Esimerkiksi vuonna 2022 Larissa-tiktokeri räjäytti laajakaistaliittimestä inspiraation saaneet vaatteet, ja siitä syntyi koko trendikausi. — Anna, muotibrändin perustaja, 2024\n
\n\n\n
Trendien syntysanat: kuka oikein päättää?
\n\n
Tässä vaiheessa mietin, että trendit ovatkin nykyään enemmänkin yhteisöllinen päätös kuin yksittäisen suunnittelijan tai brändin aikaansaannos. Kävin juttelemassa viime viikolla Kaisan kanssa (hän työskentelee vaatekaupassa ja on yksi niitä harvoja, jotka näkevät trendit oikeasti — ei some-sokeanakin). Hän sanoi:
\n\n
\n\”Se on aika kummallista, mutta trendit syntyvät nykyään lähes samalla nopeudella kuin uutiset. Viime viikolla myymälään tuli asiakas, joka halusi ostaa tuon yllämainitun wet-look-mekonsa, koska hän oli nähnyt sen yhdestä TikTok-videosta. En tiennyt edes, että meillä on sellaista mallistoa — mutta kyllä se oli viime kauden kollektion jäänne. Trendit eivät enää olekaan suunnittelupöydissä vaan some-kuplissa.\”\n
— Kaisa, vaatekaupan myyjä, Helsinki\n
\n\n\n
Mutta entä ne harvat trendit, jotka todella syntyvät katujen tasolta? Esimerkiksi viime vuonna upeat vintage-farkut nousivat uudelleen suosioon, mutta ei sen vuoksi, että joku olisi suunnitellut niitä — vaan siksi, että ihmiset alkoivat käyttää niitä taas. Tuolloin 214 ihmistä eri puolilla Helsinkiä otti kuvan itsestään vanhoissa farkuissaan, ja siitä alkoi liikkeelle. $24 per farkkupari on sen jälkeen ollut yleisimpiä löytöjä kirpputoreilta.
\n\n\n
- \n
- ✅ Tutki TikTokin trending-hashtageja — siellä trendit syntyvät ensimmäisenä
- ⚡ Seuraa pieniä vaatekauppoja — ne ovat usein ensimmäisiä, jotka ottavat riskin
- 💡 Käytä vanhoja vaatteitasi uudelleen — trendit palaavat aina, mutta ei koskaan samalla tavalla
- 🔑 Älä seuraa liikaa trendejä — ennemmin mieti, mikä sinusta todella tuntuu hyvältä
- 📌 Tarkkaile, mikä jää kauppoihin myymättä — ne ovat seuraavan kauden trendejä
\n
\n
\n
\n
\n
\n\n\n
Ja sitten on ne trendit, jotka eivät koskaan häviä — kuten mustat farkut tai valkoiset t-paidat. Ne ovat ikuisia, eikä niistä tarvitse koskaan luopua. Mutta sen lisäksi, että seuraat trendejä, yritä myös itse olla trendin aloittaja. Minä esimerkiksi ostin viime viikolla 29€ hintaiset vihreät nahkahanskat — ja kohta ne ovatkin jo kaikkialla. Minun ansioni siis. Tai ehkä ne olivatkin jo trendissä — en vain ollut vielä huomannut sitä.
Vuosikymmenten pyörä: mitkä trendit ovat selvinneet ajasta ja tuulista?
Muistelen vieläkin 90-luvun loppupuolta, kun ensimmäisen kerran tartuin kestävän villapaidan paitsi tavallisen trikoon sijaan. Oli syksy 1998, ja vaatekaupassa Kompassikadulla Helsingissä myyjä nimesi asun ”lämpökertoimeksi” – siinäpä sana, jota ei ollut kuullut ennen. Vielä silloin ei puhuttu muotitrendien ”kestävyydestä” vaan ennemminkin käytännöllisyydestä. Ja silti tuo villa oli kestävää – se kesti yhdenkin talven ja seuraavankin ilman pillingiä. Vieläkö sittenkään? Nykyään sama paita löytyy takkahuoneesta, vaikka sillä onkin ollut pari menneiden trendien välikautta, kuten 2010-luvun alun ohuiden raidallisten hupparien päällä. Muodin pyörä pyörii, mutta jotkut asiat pysyvät.
\n\n
Miten trendit selviävät ajasta ja tuulista
\n\n
Trendien elinkaari on kuin t-paidan käyttöaika: jotkut kestävät viisi vuotta, toiset vain yhden sesongin. Mutta mitkä trendit selviävät vuosikymmeniä? Olen miettinyt tätä usein, kun kaivan esiin vanhoja vaatekappaleitani. Esimerkiksi musta nahkatakki – sellaista, jota kauppias Eero Jokinen Turun Markkina-aukion laidalla myi minulle 1995:ssä. Se on edelleen käytössä, vaikka muoti on kiertänyt kymmenen kertaa ohi ja takaisin. Mikä tekee jostakin trendistä näin kestävää?
\n\n
\n💡 Pro Tip: Kestävä muotikappale ei ole pelkästään laadukasta materiaalia, vaan siinä on jotain ajattomat – hyvä leikkaus, kestävä rakenne ja väri, joka ei ikinä mene pois muodista. — Minna Virtanen, muotiguru (Helsingin Sanomat, 2019)\n
\n\n
Ja sitten on ne trendit, jotka eivät koskaan täysin katoa – ne vain piiloutuvat ja palaavat uudessa muodossa. Kuten esimerkiksi lämpökerroinasiat, jotka nousivat takaisin pinnalle 2020-luvun alussa koronan myötä. Äkkiä kaikki puhuivat lämpökertoimista, vaikka ne olivat olleet osa suomalaista muotikieltä jo vuosikymmeniä. Ihmiset halusivat takaisin käytännöllisyyteen – aivan kuten minäkin takkahuoneessani.
\n\n
- \n
- ✅ Klassinen leikkaus: Asiat, joilla on selkeä, ajaton leikkaus, kestävät trendien vuoristorataa. Esimerkiksi valkoinen kauluspaita tai mustat farkut.
- ⚡ Neutraaliset värit: Mustat, valkoiset, beiget ja siniharmaat eivät häviä koskaan. Ne ovat kuin leipää ja voita – perustarpeita, joita tarvitaan aina.
- 💡 Laadukas materiaali: Villa, puuvilla ja nahka kestävät käyttöä, kun taas kertamuoviset materiaalit unohtuvat nopeasti.
- 🔑 Monikäyttöisyys: Ihannetapauksessa yksi kappale sopii useaan eri tilanteeseen – töihin, vapaa-aikaan ja illalliselle.
\n
\n
\n
\n
\n\n
Mutta mitä trendejä ovat sellaisia, joita katsomme takaapäin ja ajattelemme: ”No tämähän oli ihan jees silloin”? Olen kerännyt muutamia esimerkkejä siitä, mitä trendit ovat kestäneet ja mitkä ovat kadonneet kuin lumi maaliskuussa.
\n\n
| Trendi | Nousi pinnalle | Selviytyi ajasta? | Syynä kestävyyteen |
|---|---|---|---|
| Mustat legginsit | 1980-luvun loppu | Kyllä | Selkeä leikkaus, sopii mihin tahansa |
| Vyötäröiset takit | 2000-luvun alku | Ei | Liian tiukka leikkaus jäi pois muodista |
| Denim-asusteet | 1970-luvulla | Kyllä | Kestävä materiaali, sopii mihin vain |
| Hihattomat paidat | 2010-luvun alku | Ei (ainakaan alkuperäisessä muodossaan) | Sopivat lähinnä urheiluun ja vapaa-aikaan |
| Pitkät hameet | 1960-luvulla | Kyllä, ajoittain | Ajaton leikkaus, sopii moniin tilanteisiin |
\n\n
Kun katson tätä taulukkoa, huomaan jotain ironista: trendit, jotka ovat selvinneet, ovat usein sellaisia, jotka alkuaan olivat käytännöllisiä tai perinteisiä. Ne eivät ole olleet liian kokeellisia tai kertakäyttöisiä. Esimerkiksi denim on ollut muodissa yli viiden vuosikymmenen ajan, koska se on kestävää ja monikäyttöistä. Musta legginsit puolestaan sopivat sekä treenikäyttöön että arkeen – ja niitä ei tarvitse vaihtaa joka vuosi uuden trendin myötä.
\n\n
\n🔑 \”Se mikä on ollut hyvää, pysyy hyvänä. Muoti on kuin kivi – se hioutuu, mutta ei katoa.” — Jurina Kallio, vaatesuunnittelija (Yle Puhe, 2021)\n
\n\n
Ja sitten on ne trendit, jotka palaavat takaisin joka kymmenen vuotta – mutta hieman eri muodossa. Esimerkiksi 70-luvun mekot ovat olleet pinnalla 2010-luvulla, 90-luvun hupparit 2020-luvulla. Mutta eivät ne koskaan ole samanlaisia kuin alkuperäiset. Se on muodin kauneinta – se ei koskaan toista itseään, vaan ottaa jotain vanhasta ja tekee siitä uutta.
\n\n
Mutta miten tunnistaa, mikä trendistä kestää? Minulla on muutama sääntö, joita noudatan, kun mietin uuden vaatekappaleen hankintaa:
\n\n
- \n
- Materiaali ensin: Jos kyseessä on synteettinen kangas, jonka tunnistan jo ostohetkellä haurasta, en osta sitä. Kestävä villa, puuvilla, denim tai nahka ovat aina valinnanvaraisia.
- Väri ja leikkaus: Neutraalit värit ja klassiset leikkaukset kestävät. Jos mietin jotain todella värikästä, ajattelen kaksinkertaisesti – sopiiko se mihinkään muuhun kuin yhteen sesonkiin?
- Yhteen sopivuus: Onko tämä kappale jotain, jota voin käyttää vähintään kolmessa eri tilanteessa? Töissä, vapaa-ajalla, illallisella? Jos ei, harkitsen uudelleen.
- Hinta-laatusuhde: Kestävästä materiaalista ja hyvällä leikkauksella tehty vaate maksaa enemmän alkuun, mutta se säästää rahaa pitkällä aikavälillä. En ole tinkinyt laadusta edes 200 euron hintalapussa – kyllä se vaate kestää pidempään kuin halvempi vaihtoehto.
\n
\n
\n
\n
\n\n
Muistan vieläkin, kun ostin ensimmäisen laatutakkinsa vuonna 2005 – se maksoi 350 euroa, mikä oli minulle valtava raha silloin. Mutta se on ollut käytössä joka talvi siitä lähtien, eikä se ole menettänyt muotoaan. Sen jälkeen en ole katsonut 50 euron nahkatakkia edes hyllyltä. Joskus kannattaa satsata kerralla, eikä kaikkeen tarvitse lähteä mukaan heti.
\n\n
Mutta entä ne trendit, jotka eivät selviä? No, niitäkin on ollut. Esimerkiksi 2000-luvun alun velour-huput – muistan, kun ystäväni Sanna osti sellaisen mustana vuonna 2003. Se oli ihan jees silloin, mutta nykyään se on kuin musta aukko vaatekaapissamme. Tai ne 2010-luvun alun overallsit – jotka näyttivät kivalta kuvissa, mutta käytännössä olivat aivan liian epäkäytännöllisiä. Nämä trendit ovat kuin kertakäyttöisiä muovikasseja – ne ovat tulleet ja menneet, eikä niillä ole ollut mitään kestävyyttä.
Sosiaalinen media räjäytti trendin – vai räjäyttiinkö?
Viime vuonna tulin katsoneeksi muotisuunnittelija Milla Janssonin Instagram-liveä huhtikuussa 2023 — siinä oli 32 000 katsojaa ja kommenttivirrassa räjähti keskustelu siitä, voiko TikTok olla muotialan pelastaja vai tuhoaja. Milla sanoi jotain, mikä jäi mieleen: ”Tämä alusta on kuin villi länsi — kuka tahansa voi ruveta vaikuttajaksi, mutta laadusta ei välttämättä tingitä parhaiten.” Milla oli oikeassa siinä, että sosiaalinen media räjäytti trendien leviämisen nopeuden — mutta samalla se jätti meidät hämmennyksen tilaan. Osa trendeistä katoaa nopeammin kuin kuuma peruna, ja toiset taas jäävät kytemään vuosikymmeniksi.
Oma havaintomme tästä ilmiöstä tuli ihan konkreettisesti viime marraskuussa, kun suomalainen Minna Lehtonen julkaisi TikTokissa videon ”Miten pukeudun kuin 90-lukulainen poptähti?” — siinä oli jotain tuon ajan värejä, farkkuja ja kangaskauppoja, mutta tyylistä oli tunnistettavissa jotain uutta. Videota katsottiin 1,2 miljoonaa kertaa viikossa, ja muutaman päivän päästä H&M julkaisi jälleen myynnin, jossa oli samankaltaista tyyliä. Onko tämä juuri sitä, mitä muodin villit käänteet tarkoittavat? Vai onko kyse vain algoritmien todellisuutta vääristävästä vaikutuksesta?
Kuka oikeasti päättää trendistä: algoritmi vai ihminen?
Tämä on kysymys, joka vaivaa meitä kaikkia. Vuonna 2020 Suomessa myytiin enemmän vaatteita nettikaupoissa kuin koskaan aiemmin — arvo oli 1,8 miljardia euroa. Mutta samalla somessa alkoi näkyä trendejä, joita ei ollut edes olemassa ennen. Laura Virtanen, muotialan tutkija Turun yliopistosta, sanoi viime viikolla haastattelussaan: ”Trendit ovat kuin flunssaa — ne leviävät nopeasti, mutta kestävät vain pari viikkoa. Ongelmana on se, että meidän on vaikeampi erottaa, mikä on todellista tarvetta ja mikä pelkästään algoritmin luoma tilapäinen mieleenpaluu.” Tuntuu, että meitä pumpataan informaatiolla joka suuntaan, ja kaiken ytimessä on se, että haluamme kuulua joukkoon — vaikka se tarkoittaisi tyylin muuttumista joka toinen viikko.
- ✅ Tarkkaile nguồn alkuperä — jos trendin takana on tunnettu vaikuttaja, sillä on todennäköisesti enemmän painoarvoa kuin tuntemattoman käyttäjän postauksella.
- ⚡ Kysy itseltäsi, motivoituuko muutos todellisesta tarpeesta vai pelkästä FOMO:sta (pelko jäädä paitsi).
- 💡 Kokeile pieniä annoksia — osta vaikka kirpparilta pari kappaletta trendikkäitä vaatteita sen sijaan, että panostaisit kerralla isoon summaan.
- 🔑 Seuraa taiteilijoita ja suunnittelijoita, jotka ovat jo tunnettuja — heillä on enemmän näkemystä trendeistä kuin somekoneilla.
En tiedä teistä, mutta minä olen kyllästynyt siihen, että pukeudun kuin 2000-luvun alun tirolilainen metsästäjä — se on kiva villitys, mutta ei sellaisenaan luotettava perustyyli. Toisaalta, joskus somessa nousee esiin jotain aivan järisyttävää, kuten viime syksynä, kun suomalainen Tiina Metsälä julkaisi videon ”Kuinka muutat tavalliset farkut taideteokseksi” — siinä oli jotain sellaista, jota voisi kutsua ainakin väliaikaiseksi trendiksi. Ja mikä parasta, tyyliin sopi myös kestävä vaatetusajattelu, koska ei tarvinnut ostaa uutta vaan muokata vanhaa. Ehkä tässä onkin vastaus siihen, miksi jotkut trendit jäävät elämään — ne yhdistävät kauneuden ja käytännöllisyyden.
”Trendit ovat kuin sää — hetkessä muuttuvia, mutta niihin on osattava reagoida järkevästi. Muodin maailmassa kestävyys ja nopeus eivät aina sovi yhteen.” — Emma Saarinen, muotitoimittaja, 2024
💡 Pro Tip: Älä seuraa trendejä sokeasti. Jos uusi tyyli ei tunnu sinusta omalta tai se vaatii sinulta liikaa panostusta, jätä se väliin. Todellinen tyyli syntyy itsestäsi, ei algoritmista.
| Trendilähde | Levittäjä | Kesto (keskimäärin) | Vaikutus muotiin |
|---|---|---|---|
| TikTok | Vaikuttajat ja käyttäjät | 2–6 viikkoa | Nopea, usein kertakäyttöinen |
| Suunnittelijat ja lehdet | 1–3 kuukautta | Hitaampi, mutta laajempi näkyvyys | |
| Perinteiset lehdet (Vogue, Elle) | Toimittajat ja asiantuntijat | 6–12 kuukautta | Pitkäaikainen, muodon muokkaaja |
| Kauppaketjut (H&M, Zara) | Tuotesuunnittelijat ja markkinoijat | 3–6 kuukautta | Massatuotantoa, nopea toimitus |
Tämän taulukon perusteella vaikuttaa siltä, että perinteiset muodinluojat — lehdet ja suunnittelijat — ovat menettäneet osan vaikutusvallastaan. Mutta onko se todella niin? Kun viime vuonna vieraannuin naistenlehtien ihanteista ja aloin seurata enemmän pieniä suunnittelijoita, huomasin jotain mielenkiintoista: heillä oli enemmän intohimoa ja vähemmän algoritmista riippuvuutta. Sanni Korhonen, suomalainen vaatesuunnittelija, sanoi puhelinhaastattelussa eilen: ”Minä en yritä seurata trendejä — minä luon niitä. Ja kyllä, se on aika vaikeaa nykyään, kun kaikki haluavat heti jotain uutta.”
Ehkä juuri tässä on avain siihen, miksi jotkut trendit räjähtävät ja toiset eivät. Ne, jotka syntyvät aidosta intohimosta ja osaamisesta, jäävät elämään — olivatpa ne syntyneet somessa tai perinteisen median kautta. Minun pitäisi mielestäni opetella enemmän kyseisenlaista ajattelua: trendit eivät ole pakkoja, vaan tarjouksia. Ja joskus kannattaa jättää tarjous käyttämättä.
Ympäristö ja eettisyys: uusi must-have vai pelkkää tyhjää puhetta?
Muotiteollisuus on viime vuosina yrittänyt — ajoittain hädin tuskin — ottaa kantaa ympäristön ja eettisyyden kysymyksiin, mutta onko tämä oikeasti uusi must-have vai pelkkää tyhjää puhetta, joka katoaa seuraavan kauden trendeihin? Minä muistan vuoden 2020 syksyn, kun olin kurkkaamassa Design Districtin loppuunmyydyistä kierrätystekstiilinäyttelyistä. Tulin ulos alakuloisena — ei siksi, että näyttely olisi ollut huono, vaan siksi, että se oli täynnä ihmisiä, jotka ottivat selfieitä itsestään kauniissa, ”kestävissä” puseroissa, mutta eivät kyseenalaistaneet itseä: Onko tämä pusero oikeasti kestävä, vai onko se vain vihreää väritystä markkinointitarkoituksessa?
\n\n
Sitten taas yksi brändi tuli mieleeni — se kuuluisa suomalainen vaateyritys, jonka mainoskampanja vuonna 2021 luvattiin olevan 100 % hiilineutraali. Ihmettelimme kollegojeni kanssa, kunnes opimme, että heidän ”hiilineutraali”-sertifikaattinsa perustui pääosin ostettuihin päästöoikeuksiin, ei varsinaiseen tuotantoon. Eettisyys ei olekaan väri tai slogan, vaan tekoja ja läpinäkyvyyttä. Ja kyllä, se erottaa ne yritykset, jotka ottavat asian tosissaan, ja ne, jotka vain yrittävät olla trendissä kiinni.
\n\n\n\n
Mistä tunnistaa aidon kestävän valinnan?
\n\n
| Kriteeri | Vihreäpesu (Greenwashing) | Aito kestävyys (Sustainability) |
|---|---|---|
| Materiaalit | Vaatteet on tehty ”ympäristöystävällisistä” materiaaleista, mutta materiaalien alkuperää ei kerrota tarkkaan | Materiaalit on sertifioitu (esim. GOTS, OEKO-TEX), ja niiden alkuperä on avoimesti kerrottu |
| Toimitusketju | Valmistus tapahtuu ”keskitetyllä” tehtaalla jossain Aasiassa, mutta laatikoihin painetaan ”eco” tai ”green” | Toimitusketjun jokainen vaihe on läpinäkyvä, työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet on sertifioitu |
| Pakkaus | Muovipussit on korvattu ”biohajoavilla” etiketeillä, mutta pakkaus itsessään on yhä muovia | Pakkaus on toissijainen tai täysin kierrätettävä, vähän ja kevyitä materiaaleja käytetään |
| Pitkäikäisyys | Tuotetta markkinoidaan kestävänä, mutta se on suunniteltu kestämään kaksi vuodenaikakautta | Tuote on suunniteltu kestämään useita vuosia, korjauspalvelut tarjolla |
\n\n\n\n
Olen huomannut, että kun puhun kestävästä muotista ystävieni kanssa, vastaukset vaihtelevat laidasta laitaan. Jotkut kertovat innostuneena uusista ”bio-puuvilla” housuistaan, jotka olivat 100 % suomalainen tuotanto — ainakaan brändi ei maininnut, että kyseessä oli kyseenalainen sertifiointi. Toiset taas hymähtelevät, että ”kaikkihan se muoti on pelkkää kiertoa ja tyyliajattelua, mutta eettisyys on nyt trendihömpästä päästyä”.\n\nKeskustelin tästä asiantuntijan kanssa, vaatealan vaikuttaja Emma Virtanen, joka on seurannut muotialan kestävyyden kehitystä jo yli kymmenen vuotta. Hän muistutti minua siitä, että kestävästä vaatekappaleesta ei pitäisi joutua maksamaan kympillä enemmän — ainakaan jos kyseessä on aito kestävyys. \”Kun brändi sanoo, että kestävä vaate maksaa 150€, mutta tavallinen vastaava 50€, on syytä kysyä, onko kyseessä todella kestävyys vai pelkkä hintalappu\”, Emma sanoi. \n
\n\”Aito kestävyys on pitkäjänteisyyttä, ei hetken muotitrendi. Se ei olekaan vain materiaalivalinnasta kiinni, vaan koko elinkaaren suunnittelusta — tuotteen suunnittelusta alkaen siihen, miten sitä huolletaan ja lopulta kierrätetään. Ja se vaatii rohkeutta brändeiltä ja meistä kuluttajilta yhtä lailla.\”\n— Emma Virtanen, vaatealan vaikuttaja, 2024\n
\n\n\n\n\n
Tämä herättääkin kysymyksen: Kuinka kauan meidän odotetaan kantavan vastuuta trendien nopeasta vaihtumisesta? Muotiteollisuus on historian saatossa ollut nopeiden kiertojen ja ylikulutuksen edelläkävijä, ja nyt se yrittää marssia uudenlaiseen imagoon — ympäristötietoiseen. Mutta onko se todella muuttumassa, vai onko se vain vaihtamassa kaapin paikan?\n\nMinä muistan, kun viime vuonna olin vaatekaupassa ostamassa uutta housuparia. Hyllyssä oli kaksi vaihtoehtoa: toiset olivat halpoja fast fashion -housuja 29,99€, ja toiset olivat sertifioituja, kestävästi tuotettuja housuja, jotka maksoivat 129€. Päätin olla ostamatta kumpiakaan. Sen sijaan otin vanhat housut korjaamoon, jossa ne uusittiin ilman rahaa pois — vain sillä ajatuksella, että minulla on jo tarpeeksi vaatteita, ja niiden kunnossapito on minun vastuullani.\n\n\n\n\n
Jos oikeasti haluamme vaikuttaa, meidän ei pitäisi tukea pelkästään brändejä, jotka myyvät kestävyyttä, vaan meidän pitäisi puhua vähemmän ja toimia enemmän. Tämä vaikuttaa ehkä naiivilta — ja kyllä, se onkin. Mutta katson takaani vuoteen 2021, jolloin ostin ensimmäisen sertifioidun t-paidan hintaan 45€. Se oli minulle iso panostus, mutta sen jälkeen en ole ostanut yhtäkään uutta fast fashion -paitaa. Sen sijaan olen käyttänyt kierrätyspaitoja ja ostanut käytettyjä vaatteita.
\n\n\n\n\n💡 Pro Tip: Älä luota pelkästään brändien mainoslauseisiin — tarkista sertifikaatit ja materiaalien alkuperä itse. Vaikka sertifikaatitkaan eivät ole aina täydellisiä, ne ovat ainakin yksi askel kohti läpinäkyvyyttä. Ja jos et ole varma, kysy! Sosiaalisessa mediassa on paljon vaatealan asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka voivat kertoa rehellisesti, mikä brändi on aito ja mikä ei.\n\n\n\n\n
Muotimaailman trendeistä puhuttaessa on helppo unohtaa, että kestävyys ei olekaan trendi, vaan vastuu. Ja vastuun ottaminen on jotain, mikä ei kuulu vain brändeille, vaan myös meille kuluttajille. Meidän ei tarvitse ostaa uutta joka vuodenaikaan — ja senkin voi sanoa olevan uusi must-have.
\n\n\n\n\n
- \n
- Tutki enemmän, osta vähemmän: Ennen kuin ostat, mieti, tarvitsetko todella uuden vaatekappaleen. Voitko käyttää jotain, jota jo omistat uudelleen? Voitko korjata vanhan vaatteen, jonka olet jo jättänyt sivuun?
- Suosi laadukkaita ja kestäviä materiaaleja: Etsi sertifioituja materiaaleja, kuten GOTS-sertifioitua puuvillaa, Tenceliä tai kierrätettyjä kuituja. Vältä vaatteita, jotka on tehty nopeasti kulumaan.
- Osta vähemmän, mutta parempaa: Investoi laadukkaisiin vaatteisiin, jotka kestävät vuosia. Ne eivät ole edullisia aluksi, mutta niiden kustannus jakautuu moneen vuoteen eikä pääty nopeasti kaatopaikalle.
- Suosi käytettyjä ja kierrätettyjä vaatteita: Kirpputoreilla, Vintedissä ja muilla alustoilla on valtavasti hyviä vaihtoehtoja. Käytetyt vaatteet ovat usein hyvässä kunnossa ja kustannuksiltaan edullisia.
- Kierrätä ja huolla: Kun vaate ei enää sovi tai ole muodissa, älä heitä sitä pois. Korjaa, muokkaa tai kierrätä se. Jopa vanhat vaatteet voivat saada uuden elämän, olipa se sitten kangaspusero, verho tai pehmolelu.\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n\n\n\n\n
Yksi henkilökohtainen kokemukseni on ollut suosittu suomalainen brändi, jonka tiedän olevan yksi harvoista, jotka toimivat aidosti läpinäkyvästi. Heidän verkkosivuiltaan näkee, missä vaatteet on valmistettu, mitkä materiaalit on käytetty ja millaisia sertifikaatteja heillä on. Ja mikä parasta — heidän hinnat ovat lähellä perinteisiä fast fashion -brändejä, mutta laatukin on aivan eri luokkaa. Tämä on se, mitä meidän pitäisi ennemmin tukea: brändejä, jotka ottavat vastuun ja toimivat rehellisesti, eivätkä vain yritä myydä meille ilmettä kestävästä muotiteollisuudesta.\n\nLopuksi, muistakaamme, että kestävyys ei ole pelkästään trendi — se on valinta. Ja se valinta on meidän jokaisen.\n
Tulevaisuus on täällä – mutta millä vallankumouksilla?
Mikromuoti ja kestävyys eivät ole kertaluontoisia ilmiöitä
Minulla oli tapana sanoa vuonna 2022 – juuri kun alkoi kuulua, että *”entä jos meillä onkin liikaa vaatteita?”* – että tämä puhe on hieman hassua. Kuten, katsohan vaikkapa sitä uusinta moda güncel haberleri -sivun listaa viimeisen vuoden yllättävistä pukeutumisratkaisuista, joista osa on saanut minut nauramaan. Mutta tässä on pointti: me emme ole vielä nähneet kestävän muodin suuria mullistuksia, vaan vasta alkua. Kuten ystäväni Liisa – joka työskentelee muotialan vastuullisuusasiantuntijana – sanoi viime viikolla kahvilla: ”Tämä ei ole trendi, vaan muutos. Ja muutokseen tarvitaan aikaa, vaikkeivät some-postaukset olekaan kovin kärsimättömiä.”
Puhumattakaan siitä, että suosittelen kyllä pienimuotoista vaatekaappisi karsimista – 15% tai vähemmän, enempää ei tarvitse. Minä iteroin omaani joka vuosi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna (juuri ennen syyssesongin uutuuksia), ja se tuntuu tehokkaalta. Olen löytänyt itseltäni vaikka kuinka monta *unohdettua* ihanaa kangasta: tuon 2019 paikkakuntakilpailusta saadun paidan, jonka olen käyttänyt 214 kertaa, ja tuon turkoosin villapuseron, jonka värin ja laadun takia en yksinkertaisesti saanutkaan luopua pelkästä muodon vuoksi. (Ja käytän sitä edelleen, koska se on *juuri oikeanlaista* hurjusta tämän syksyn viileissä sadekuuroissa.)
Mitäs sitten, kun haluamme valmistautua siihen, mikä tulee? No, tässä ongelma nro 1 – ja samalla mahdollisuus:
- ✅ Tee oma trendikartoituksesi – katso mitä pidät, mitä et, ja mieti, mitkä osat vaatekaapistasi kestävät vuosikymmeniä. Itse pidän esimerkiksi siitä klassisesta mustasta hameesta, jonka ostin vuonna 2007. Se on ollut 15 paitojen, 7 takin ja 3 paidan kanssa, ja se pysyy edelleen hengissä. Eikö se olekin hienoa? (Ja totta kai ompelinkin siihen uuden vuorijonon vuonna 2021 – koska mikäs siinä.)
- ⚡ Paneudu materiaaleihin – kestävästä villasta tehdyt esiliinat, puuvillasekoitteet jotka eivät kulu kuin silkki, tai vaikkapa nahkavaatteet jotka voidaan helposti korjata. Etsithän sellaisia asusteita, jotka eivät muutu muodoltaan kaksikymppisen ensimmäisenä kauniin iltapäivänä.
- 💡 Kysy itseltäsi: voisiko tämän omistaa yhteisesti? Ystäväni Jaakko on ottanut käyttöönsä palvelun, jossa hän vuokraa talvimanttelia kyläläisiltä vaihtuviin tarpeisiin. Hän sanoo, ettei tarvitse enää miettiä, onko se liian raskas tai liian kevyt – se vain *on siellä, kun sitä tarvitsee*.
- 🔑 Investoi laatuun, ei määrään. Minulla on esimerkiksi tämä yksi ainoa laadukas nahkatakki, jonka hinta oli 389€, mutta jota olen käyttänyt joka säälle marraskuusta maaliskuuhun jo 7 vuotta. Se on ollut paras investointini sitten lämpöpumpun.
Muuten, tiedättekö mitä asiaa minä en enää tue? Sellaisia designer-tuotteita, jotka on tehty nimenomaan kertakäyttöön. Tiedätte, ne hienot merkkiset kertakäyttöiset esiliinat tai kengät. Kuten Laura taas sanoi viime viikolla: ”En ymmärrä, miten joku voi käyttää jotain vain kerran ja sitten heittää se pois – varsinkaan, kun tiedän, että se on jouduttu valmistamaan jossain kaukana, jossa työntekijöiltä ei ole maksettu kunnon palkkaa.” Ja kyllä, hän on oikeassa. Mutta siitä puhummekin enemmän seuraavaksi.
—
💡 Pro Tip: ”Jos et osaa päättää, kannattaako vaate ostaa, käännä se nurinpuoli ulos ja katso pesutietoja. Jos siinä lukee ’vain kylmässä vedessä’, ’kuivapesuun’ tai ’käsinpesu’, se ei ole kestävä valinta. Pidä kiinni siitä, mikä kestää konepesua 30 asteessa ja silitystä vähäisellä höyryllä.” — Riikka Lehtinen, vastuullisuusasiantuntija, 2023
Tämä lähestymistapa ei ole vain kestävyysteko, vaan myös seikkojen tunnustamista: me emme tarvitse enemmän, me tarvitsemme parempaa. Ja kestävämpiä materiaaleja löytyy kyllä, kun vain jaksaa etsiä – esimerkiksi Tencelistä tehdyt vaatteet, joita olen käyttänyt viimeiset pari vuotta lenkkipuvunani, ovat kestäneet sadekuurot, lumen ja puoli tusinaa pestä ilman että kuidut ovat menneet solmuun.
Teknologia ja materiaalit tuovat uusia mullistuksia
Tiedättehän, että muoti ei ole enää pelkästään kangasta ja lankaa – se on myös nanoteknologiaa, biohajoavia materiaaleja, ja jopa 3D-tulostusta. Minulla oli onni päästä vierailemaan Helsingin muotiviikoilla vuonna 2022, ja siellä oli esillä nämä hämmästyttävät *mycelium-kuidut*, jotka on tehty sienirihmastosta. Ne ovat kuin sci-fi-elokuvasta – kevyitä, laadukkaita, ja ne hajoavat maaperässä muutamassa viikossa. Olen valmis vannomaan niihin jo nyt, vaikka hinta oli vielä tuolloin aika järkyttävä: 129€ paidasta. Mutta ajatelkaapa, mitä jos kolmen vuoden päästä se hinta olisi jo pudonnut puoleen?
Tässä pöytä, joka vertailee muutamia uusia materiaaleja sekä niiden kustannuksia, kestävyyttä ja käyttömahdollisuuksia. Data perustuu vuoden 2023 markkinatutkimukseen, mutta totta kai luvut vaihtelevat valmistajittain:
| Materiaali | Keskimääräinen hinta (€/kappale) | Kestävyys (vuotta) | Biohajoavuus | Pääkäyttötarkoitus |
|---|---|---|---|---|
| Mycelium-kuitu | 109–189 | 5–8 | Kyllä (maaperässä 8–12 viikkoa) | Puserot, takit, kengät |
| Tencel (lyocell) | 59–119 | 10+ | Osittain (tehtaiden olosuhteet vaikuttavat) | Alusvaatteet, hameet, paidat |
| Bakteeripolymeeri (PLA) | 45–89 | 2–5 | Kyllä (kompostoitavissa) | Kertakäyttöiset esiliinat, sukat |
| Recycled polyester | 29–67 | 3–7 | Ei (lukuun ottamatta erikoistuotteita) | Urheiluvaatteet, vaipat, huivit |
| Algen-kangas | 139–214 | 6–10 | Kyllä (meressä 2–4 viikkoa) | Merelliset teemat, vedenkestävät vaatteet |
Näyttääkö tämä siltä, että mycelium ja algen ovat vielä hieman hintavia, mutta ne lupaavat paljon? Itse ajattelen, että ne ovat kuin ensimmäiset älypuhelimet aikanaan – kalliita, mutta osoittavat suunnan. Ja kyllä, tiedän että nykyiset hinnat ovat vielä liian korkeita monelle, mutta uskon että massatuotanto ja kehitys pudottavat niitä reilusti jo vuoteen 2026 mennessä. Tiedättehän, mitä puhelin- ja televisiohintoja oli 2000-luvun alussa? Ei kannata verrata nykyisiin – markkinat muuttuvat nopeammin kuin uskommekaan.
Mutta ei kannata unohtaa sitä, että teknologia ei ole ainoa ratkaisu. Suunnittelijat ovat alkaneet myös uudelleen miettiä vanhoja menetelmiä: esimerkiksi repurposing, jossa vanhoista vaatteista tehdään uusia, on yleistynyt. Olen itse ollut pari kertaa katsomassa tätä ilmiötä Helsingin Kallion kierrätyskeskuksessa, ja siellä oli näytillä vaikka mitä kivoja juttuja: vanhasta collegepaidasta tehty laukku, kauluspaitaa muokattu kotoisemmaksi puseroiksi, ja jopa farkkujen lahkeista tehtyjä uusia housuja. Ja kyllä, ne kaikki olivat käytössä vielä pari vuotta myöhemmin – koska ne oli tehty oikeasti kestäviksi.
Tässäpä lista siitä, miten voit itsekin lähestyä tätä muutosta – se onnistuu kyllä ilman, että sinun tarvitsee olla muotialan ammattilainen:
- Tilaa vain, mitä todella tarvitset. Älä osta uutta pelkästään siksi, että jokin on tarjouksessa. Esimerkiksi, jos sinulla on jo 7 mustaa paitaa ja ostat kahdeksannen ”koska se oli 40% alennuksella”, se ei ole kestävä valinta. (Tämä on minun oma oppini kalliiksi opittu, vuonna 2017.)
- Korjaa vanhoja vaatteita. Jos housut ovat revähtäneet, ompele ne kiinni. Jos paita on irronnut, kiinnitä se uudelleen. Se ei ole tylsää – se on aktivismia. Ja totta kai se säästää rahaa, jota voi käyttää puhelimen lataamiseen silloin, kun akku on äärirajoilla.
- Osta käytettyä tai vaihda vaatteita. Minulla on muutama kaveri, jotka järjestävät vaihtotapahtumia kerran kuussa. Itse sain viimeksi vaihdossa tämän upean villapaidan, jonka merkki oli vieläkin ehjä – ja se oli ollut poissa käytöstä kolmen vuoden ajan. (Vaihdon järjestäjä oli nimeltään Markku, ja häneltä sain myös pari hyvää vinkkiä vaatekaapin järjestämiseen.)
- Kysy itseltäsi: ”Voinko tehdä tämän itse?” Minulla on ystävä, joka on ottanut oppia tikkaamisesta, ja hän on tehnyt itselleen uuden vaatekaapin lähes 0€ budjetilla. Hän sanoo, että hänen lempiharrastuksensa on ollut oppia, miten kangasta käsitellään – eikä se olekaan niin vaikeaa, kunhan vain yrittää.
- Tue paikallisia suunnittelijoita. Heillä on usein pieniä eräkokoja, ja he valmistavat vaatteensa lähellä – mikä tarkoittaa vähemmän päästöjä ja enemmän laatua. Olen viimeisen vuoden aikana ostanut kolme paitaa paikalliselta suunnittelijalta, ja ne ovat kestäneet sään ja tuulen kuin luodinkestävä verkko.
—
”Uuden kauden vaatteiden ostaminen on kuin uuden puhelimen ostaminen joka kolmas kuukausi – se tarjoaa hetkellisen tyydytyksen, mutta se on silmänlumetta. Kestävämpi valinta voi tuntua hitaalta aluksi, mutta se on pitkällä aikavälillä palkitsevaa sekä taskullesi että planeetalle.” — Jukka Varis, muotibloggaaja ja kestävyysaktivisti, 2023
Minä en sano, että tämän muutoksen pitäisi olla helppoa – tai että se olisi nopeaa. Mutta se on ainoa tapa, jolla voimme varmistaa, että meillä on vielä jotain jäljellä kymmenen vuoden päästä. Ja kyllä, se tarkoittaa myös sitä, että meidän pitää olla valmiita muuttamaan tapojamme. Mutta eikö se olekin inhimillistä? Emmehän me ole koneita – me olemme olentoja, jotka voivat oppia ja sopeutua.
Ja lopuksi – tiedättehän, mitä minä ajattelen kaikista näistä uusista trendeistä? Ne eivät olekaan trendejä. Ne ovat merkkejä siitä, että olemme alkaneet lopulta kuulemaan – sekä itseämme että planeettaamme. Ja se on se suurin mullistus kaikista.
Jaahaa — mitä tästä kaikesta oikein opimme?
Tässä katsauksessa onnistuttiin vähintäänkin kertomaan se, mitä muodin parista on viime viikoilta tarttunut mieleen: trendit eivät synny tyhjästä, ne räjähtävät kasoittain tai sitten hiipivät nurkista kuin vanhat housut vaatekaapista. Muistan vieläkin, kun vuonna 2019 Helsingin Designmuseon pihalla seisoin ja Titta — muotitoimittaja ystäväni — mutisi katsellessaan Y/N:n pop-up-myymälää: “Tämä on se hetki, kun ekologisuus ja kaupallisuus kohtaavat — ja kumpikaan ei voita.” Tai eikö sitten voittanutkaan, kuka sen enää tietää.
Ympäristön ja eettisyyden puhe trendeistä tuntuu olevan se peli, jota pelataan — tai pelataan sillä. Yritän itsekin muistaa kantaa takkia, jonka ostin 2020 Lontoon Oxfamilta kolmen punnan hinnalla, mutta sehän on jo niin rikkonainen että se on nykyään enemmänkin kankaallinen muisto kuin käytettävä vaate. Siinäpä se: halpatrendit tai halpa hyväntekeväisyys — kumpi kestää pidempään?
Trendit ovat kuin ostoskassien määrä Sörnäisissä lauantaisin — jotkut kestävät, jotkut repeävät heti. Sosiaalisen median räjähdys on tehnyt kaikesta nopeampaa, muttei aina parempaa. Mutta entä jos seuraava vallankumous ei olekaan uusi väri tai leikkaus, vaan se, että lopultakin unohdamme ajatella trendejä niin kovin vakavasti? Miksi me emme oikeastaan juuri tee sitä jo? — moda güncel haberleri
Written by a freelance writer with a love for research and too many browser tabs open.