Vasemmistoliitto valitsi Minja Koskelan uudeksi puheenjohtajakseen saaden ylivoimaisen tuen puolueen neuvonantajajäsenyyden äänestyksessä. Koskela sai 4 115 ääntä 6 495 äänestä, vahvemman mandaatin kuin hänen edeltäjänsä Li Anderssonilla, kun hän ensimmäisen kerran otti puolueen johdon. Hyväksymispuheessaan Koskela vannoi johtavansa vahvaa oppositiota, arvostellen voimakkaasti nykyisen hallituksen toimia. ”He leikkaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, ympäristönsuojelusta, ilmastotoimista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja työntekijöiden oikeuksista,” hän sanoi. Koskela korosti yhteisön, avoimen vuoropuhelun ja demokratian arvoja Vasemmistoliiton parhaina puolina, ilmaisten kiitollisuutensa Li Anderssonille tämän kahdeksasta vuodesta puheenjohtajana. Sen sijaan, että yrittäisi ”täyttää Anderssonin suuret kengät,” Koskela sanoi aikovansa laittaa juoksukengät jalkaansa ja tähdätä voittoon ensi kevään kunnallis- ja maakuntavaaleissa. Puoluesihteeri Anna Mäkipää selitti, että Koskelan tavoitteena on, että puolue ylittää aiemmat tuloksensa. Vuoden 2021 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitto sai 7,9 prosenttia äänistä, kun taas vuoden 2022 hyvinvointipalveluiden maakuntavaaleissa puolue sai 8,0 prosenttia äänistä.
Vasemmistoliiton johtajuuskilpailuun osallistui kolme ehdokasta: ensimmäisen kauden kansanedustaja Minja Koskela Helsingistä, ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Meriluoto Kuopiosta ja maakuntavaltuutettu Gashaw Bibani Vantaalta. 37-vuotias Minja Koskela sai yli 10 000 ääntä viimeisissä parlamenttivaaleissa Helsingissä. Hänen poliittinen nousunsa alkoi menestyksestään vuoden 2021 kunnallisvaaleissa, mikä asetti hänet tämän johtajuuskilpailun kärkeen. 39-vuotias Laura Meriluoto keräsi yli 3 300 ääntä parlamenttivaaleissa Savo-Karjalasta. Hän on toiminut Kuopion kaupunginvaltuustossa vuodesta 2017. 37-vuotias Gashaw Bibani keräsi yli 4 400 ääntä tämän kesän eurovaaleissa, mutta jäi niukasti ilman paikkaa.
Puolueen jäsenäänestys pidettiin lokakuun alusta torstaihin 17. lokakuuta. Lähes 13 800 puolueen jäsenestä 6 493 osallistui äänestykseen, mikä vastaa 47,1 prosentin äänestysprosenttia.
Li Andersson luopuu Li Andersson, joka ilmoitti aiemmin tänä vuonna luopuvansa kesken kauden, johti Vasemmistoliiton historialliseen voittoon vuoden 2024 eurovaaleissa. Andersson voitti henkilökohtaisesti yli 247 000 ääntä, mikä teki hänestä toiseksi suosituimman ehdokkaan Suomessa, vain Kokoomuksen jälkeen. Vasemmistoliitto sai 17,3 prosenttia äänistä, ansaiten kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin, edellisen yhden paikan sijaan. Anderssonin lisäksi Merja Kyllönen ja Jussi Saramo voittivat paikat Vasemmistoliitosta.
Saramo, merkittävä hahmo eduskuntaryhmässä, oli vahva ehdokas Anderssonin seuraajaksi. Kuitenkin hänen voittonsa eurovaaleissa, hän valitsi suunnata Brysseliin sen sijaan. Muut puolueen korkean tason jäsenet, kuten Aino-Kaisa Pekonen, Veronika Honkasalo ja entinen ministeri Hanna Sarkkinen, eivät halunneet osallistua johtajuuskilpailuun. Puoluevaltuusto nimittää virallisesti Koskelan väliaikaiseksi puheenjohtajaksi, jonka toimikausi päättyy ensi kesän puoluekokoukseen. Li Andersson valittiin ensimmäisen kerran puolueen johtajaksi vuonna 2016. Hänen toimikautensa aikana hän johti Vasemmistoliiton suuriin voittoihin vuoden 2017 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Eurovaalien jälkeen Vasemmistoliiton tuki on vakautunut noin 9 prosenttiin, Ylen viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan.
