Yhä useammat kaupungit ja kunnat Suomessa asentavat valvontakameroita kaupunkikeskuksiin. Isommissa kaupungeissa poliisi on käyttänyt kameroita julkisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan jo vuosia. Kuvateksti: Petteri Bülow / YleYhä useammat kunnat ovat ottamassa käyttöön valvontakamerajärjestelmiä yhteistyössä poliisin kanssa. Kansainvälinen turvallisuustilanne ja ryöstöjen kasvu julkisilla paikoilla ovat lisänneet kiinnostusta kameravalvontaa kohtaan, kertoo Suomen kaupunkien ja kuntien liiton turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehittämispäällikkö Ari Korhonen.Kaksi vuotta sitten Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu SUPO raportoi ensimmäistä kertaa drone-toiminnasta havaittujen kriittisten infrastruktuurikohteiden ympärillä. Viime kesänä epäilyttävää toimintaa raportoitiin jälleen useiden asennusten läheisyydessä.Nämä tapaukset saattavat liittyä hybridihyökkäyksiin.”Se on varmasti yksi syy siihen, miksi kunnat kokevat hyväksi suojata kiinteistöjä, ja toisaalta nuorten keskuudessa tapahtuneiden ryöstöjen määrä on lisääntynyt, joten kuntien etu on lisätä turvallisuudentunnetta ja ehkäistä epäjärjestyksen aiheuttamista,” sanoo Korhonen.YhteistoimintaLounais-Suomessa sijaitseva Naantali on esimerkki yhteisöstä, joka suunnittelee perustavansa kamerajärjestelmän kaupungin keskustaan lähitulevaisuudessa. Päätös suunnitelman käynnistämisestä tehtiin yhdessä paikallisen lainvalvonnan ja Keskusrikospoliisin kanssa vasta viime viikolla.Naapurikaupunki Raisio päätti päivittää kameravalvontajärjestelmäänsä vuosi sitten.Naantalin sopimuksen mukaisesti kaupunki vastaa kameraverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta. Kaupunki valvoo omia kiinteistöjään, kun taas poliisi käyttää järjestelmää järjestyksen ylläpitoon.Suomen kaupunkien ja kuntien liitolla ei ole tarkkoja lukuja niistä kunnista, joilla on kaupunkivalvontakamerajärjestelmä käytössä yhteistyössä poliisin kanssa. Kuitenkin Korhosen mukaan tällaista yhteistyötä on ollut olemassa ainakin 1990-luvulta lähtien, erityisesti maan suurimmissa kaupungeissa.Arvioidaan, että useat kymmenet kunnat ovat nyt joko tehneet tai ovat prosessissa saattamassa päätökseen sopimuksia poliisin kanssa yhteisistä valvontakameraoperaatioista.”Mutta kyse ei aina ole täysin uuden kamerajärjestelmän rakentamisesta, kuten Naantalissa,” sanoo Keskusrikospoliisin projektipäällikkö Samuel Jämsä. Jämsän mukaan tietosuojalainsäädännön kehittyminen on myös tarkoittanut, että sopimuksia kuntien kanssa on täytynyt tarkistaa, sillä poliisi on tullut tietojen käsittelijäksi.”Käytännössä monissa tapauksissa poliisi on voinut käyttää paikallista kamerajärjestelmää jo vuosia, mutta nyt tietojen säilyttämisestä tehdään uusia sopimuksia. GDPR:n [EU:n tietosuoja- ja tietoturvalaki] ja poliisin henkilötietojen käsittelystä annetun lain soveltamisen myötä sopimuksia on jouduttu uudelleenkirjoittamaan,” kertoo Jämsä.
