Poliisi: Suomalaiset katujengit siirtyneet maan alle
Poliisin mukaan väkivaltarikollisuus katujengien toimesta Suomessa on vähentynyt, mutta on olemassa tekijöitä, jotka voisivat mahdollistaa uuden aallon. Vuonna 2021 poliisi löysi teräaseita ja metalliketjuja Helsingissä asuvien miesten autosta, jotka oli yhdistetty katujengiin. Tuolloin syyttäjä kertoi, että tavarat oli tarkoitettu käytettäväksi hyökkäyksessä Espoon kilpailevaa jengiä vastaan. Kuva: Poliisi
Suomalaiset katujengit näyttävät kadonneen maan alle, poliisin mukaan. Aikaisemmin nämä jengit pitivät melko näkyvää profiiliaan konflikteissa kilpailijoiden kanssa ja avoimen uhmakkaalla läsnäolollaan sosiaalisessa mediassa. Nykyään ne kuitenkin toimivat enemmän salamyhkäisesti.
Poliisin mukaan viimeisen vuoden aikana on tapahtunut merkittävä muutos siinä, miten jengit toimivat ja projisoivat kuvaa itsestään. ”Heidän toimintansa ei enää ole yhtä näkyvää, eikä heidän symbolinsa tai ’brändinsä’ ole enää yhtä hallitsevassa asemassa kuin aiemmin”, kertoo rikoskomisario Marko Forss, joka työskentelee Helsingin poliisin katujengirikosten tutkintayksikössä.
Poliisin mukaan on merkkejä siitä, että katujengien rikollinen toiminta on ammattimaistunut, ja toiminta on kehittynyt kohti perinteistä järjestäytynyttä rikollisuutta. ”Esimerkkinä on se, että jengit nyt osallistuvat rikollisiin toimintoihin verkostoissa”, Forss huomauttaa.
Rikoskomisario Kimmo Sainio, myös Helsingin poliisilaitokselta, uskoo havaittujen muutosten johtuvan tekijöistä kuten keskeisten jengijäsenten saamista vankeustuomioista ja muista viranomaistoimista. ”Tämä saattaa olla pakottanut heidät toimimaan eri tavalla. He ovat ehkä huomanneet, että tällainen erittäin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa ei auta heidän asiaansa. Julkinen altistuminen herättää kiinnostusta ja jossain määrin helpottaa poliisin toimintaa”, hän sanoo.
Enemmän vaikutusta Ruotsista
Poliisin mukaan Ruotsista on tullut kasvava rikollinen vaikutus. Viimeisen vuoden aikana poliisi on havainnut Ruotsissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä henkilöitä saapuvan Suomeen. He ovat joko muuttaneet maahan pysyvästi tai tulleet lyhytaikaisesti, ja heitä on yhdistetty suomalaisten katujengien rikollisiin toimintoihin. ”Alustavat tutkimukset ovat johtaneet epäilyihin tai todisteisiin siitä, että he ovat mukana huumeiden maahantuonnissa ja jakelussa. Laittomien huumeiden markkina, joka on hieman avautunut Suomessa, on keskeinen osa koko tilannetta”, Sainio kertoo.
Hän lisää, ettei poliisi tiedä tarkalleen, kuinka monta tällaista henkilöä Suomessa on ja mitä he ovat mukana. ”Mutta viimeisen vuoden aikana on ollut yhä enemmän viitteitä tähän suuntaan”, hän toteaa.
Poliisin mukaan Suomessa toimivilla katujengeillä on ulkomaisia yhteyksiä paitsi Ruotsiin, ennen kaikkea Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
Herkillä alueella
Suomessa on edelleen noin tusina katujengiä, jotka keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Poliisin viimeisimmän arvion mukaan katujengiverkostoihin kuuluu noin 150 keskeistä toimijaa. He ovat suurelta osin samoja henkilöitä kuin aiempina vuosina.
Forss sanoo, että katujengijäsenten määrät eivät kuitenkaan anna täysin tarkkaa kuvaa nykyisestä tilanteesta katujengiverkostoissa. Jengit eivät ole selvästi määriteltyjä tai helposti tunnistettavissa esimerkiksi merkeillä tai symboleilla.
Katujengirikollisuuden taso ei ole merkittävästi muuttunut vuoden aikana, mikä Sainio attribuoi poliisin onnistumiseen jengiväkivallan torjunnassa, suurten huumeiden jakeluverkostojen paljastamisessa ja aseiden takavarikoimisessa. ”Päätekijät ovat nyt pitkillä vankeusrangaistuksilla, ja tämä on osittain rauhoittanut tilannetta”, Sainio sanoo.
Kuitenkin uuden väkivallan mahdollisuus saattaa kyteä pinnan alla. ”Tämä on hyvin herkillä alueella. Yksi ainoa teko voisi tehdä suuren eron”, Sainio huomauttaa.
